EUjäsenyys

EUjäsenyys tarkoittaa valtion jäsenyyttä Euroopan unionissa, alueellisessa poliittisessa ja taloudellisessa yhteisössä. Jäsenyys perustuu Euroopan unionin perussopimuksiin (mm. Rooman sopimus ja Maastrichtin sopimus/Treaty on European Union) ja säätelee sekä oikeuksia että velvollisuuksia suhteessa muihin jäsenvaltioihin.

Uusi jäsen hakee liittymistä artikla 49 TEU:n mukaisesti. Liittymisedellytyksiin kuuluvat niin sanotut Kööpenhaminan kriteerit: vakiintunut demokratia ja oikeusvaltio, toimiva markkinatalous sekä kyky omaksua ja soveltaa EU:n oikeusperintöä (acquis). Prosessi sisältää hakemuksen, neuvottelut, liittymissopimuksen hyväksynnän EU:n toimielimissä ja jäsenvaltioiden kansalliset ratifioinnit.

EU-jäsenyyteen liittyy etuja kuten pääsy sisämarkkinoille, vapaa liikkuvuus, rakenne- ja maataloustuet sekä osallistuminen yhteiseen päätöksentekoon Euroopan parlamentissa, ministerineuvostossa ja muissa elimissä. Jäsenyyteen kuuluu myös velvoitteita: EU-lainsäädännön toimeenpano, budjettimääräykset ja kansainväliset sopimukset.

Jäsenvaltioiden väliset suhteet perustuvat toimivaltojen jaon periaatteeseen: jäsenvaltiot säilyttävät suvereniteettia mutta siirtävät tiettyjä toimivaltuuksia yhteiseen päätöksentekoon. Jäsenvaltio voi hakea erityisjärjestelyjä tai poikkeuksia, ja eroaminen on mahdollista artikla 50 TEU:n mukaisesti (ensimmäinen esimerkki oli Britannian ero, Brexit). EUjäsenyys on sekä juridinen että poliittinen sitoumus, jolla on laajoja vaikutuksia talouteen, oikeusjärjestelmään ja kansainväliseen asemaan.