Biodiversiteetti

Biodiversiteetti viittaa elollisen materiaalin monimuotoisuuteen maapallolla, mukaan lukien geneettinen vaihtelu, lajien variaatio ja ekosysteemien moniulotteisuus. Se kattaa kaikki elämänmuodot – bakteerit, levät, sienet, kasvit, eläimet ja mikro-organismit – sekä niiden väliset vuorovaikutukset ja elinympäristöt. Biodiversiteetin tasot voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: geneettinen monimuotoisuus, joka kuvaa perimän vaihtelua yksilöiden ja populaatioiden välillä; lajien monimuotoisuus, joka käsittelee eri lajeja ja niiden suhteita; sekä ekosysteemien monimuotoisuus, joka sisältää erilaiset elinympäristöt ja ekologiset prosessit.

Biodiversiteetti on olennainen luonnon tasapainon ja ekosysteemien toiminnan ylläpitäjä. Se tarjoaa ekosysteemipalveluita kuten pölytys, ravinteiden kierto, ilmaston säätely, veden puhdistus ja ravinnon sekä lääkkeiden lähteet. Lisäksi se luo kulttuurista arvoa, tukee taloudellista toimintaa ja edistää yhteiskunnan resilienssiä ympäristömuutoksia vastaan.

Ihmisen toiminta, erityisesti maankäytön muutos, saasteet, ilmaston lämpeneminen, ylihyödyntäminen ja invasiiviset lajit, on aiheuttanut merkittävää biodiversiteetin vähenemistä. Lajikato ja elinympäristöjen fragmentoituminen heikentävät ekosysteemien kykyä vastata stressitekijöihin. Kansainväliset sopimukset, kuten biologisen monimuotoisuuden sopimus (CBD), pyrkivät hillitsemään näitä vaikutuksia asettamalla suojelu- ja kestävyystavoitteita. Tutkimus, suojelualueiden perustaminen ja kestävät käytännöt ovat keskeisiä keinoja biodiversiteetin säilyttämisessä tuleville sukupolville.