Arvonmääritystä

Arvonmääritys on prosessi, jossa määritetään kohteen taloudellinen arvo rahassa. Tyypillisiä kohteita ovat kiinteistöt, yritykset ja liikearvo, aineettomat oikeuksien kuten patentit sekä rahoitusinstrumentit. Arvonmäärityksen tarkoituksena on tarjota objektiivinen mittari arvosta käyttö- tai päätöksentekotarkoituksiin, kuten kirjanpitoon, verotukseen, liiketoimintakauppojen, vakuuksien tai sijoituspäätösten tueksi.

Menetelmät voidaan jakaa pääpiirteittäin markkina-, tulos- ja kustannusperusteisiin lähestymistapoihin. Markkina-arvomenetelmät pohjautuvat verrokkikauppojen hintoihin ja vertaileviin tapauksiiin. Tuloperusteiset menetelmät, kuten diskontatun kassavirran (DCF) mallit, arvioivat tulevien kassavirtojen nykyarvon. Kustannusperusteiset menetelmät perustuvat kohteen rakentamis- tai korjauskustannuksiin sekä siihen, kuinka paljon sen uudelleen tuottaminen maksaisi. Usein arvonmäärityksessä käytetään useampaa kuin yhtä menetelmää ja pyritään triangulaatioon sekä rationaalisiin ristiriitojen ratkaisuun.

Prosessi etenee yleensä määrittämällä arvon käyttötarkoitus, kohde ja sen ominaisuudet, valitsemalla soveltuvat menetelmät sekä keräämään tarvittavat tiedot markkinoista, tulovirroista ja kustannuksista. Tulos dokumentoidaan selkeästi: oletukset, data-lähteet sekä herkkyysanalyysit.

Sovellukset ja standardit: arvonmäärityksiä ohjaavat sekä kansainväliset että kansalliset standardit, kuten IVS:n ja IFRS:n käypä arvo -periaatteet. Suomessa arvonmäärityksiä tekevät pätevöityneet arvioijat tai arvonmääritysyritykset. Arvot ovat aina riippuvaisia käytetyistä oletuksista ja markkinatiedoista, ja ne sisältävät epävarmuutta, mikä kannattaa kommunikoida ja osoittaa herkkyysanalyysillä.