ristiriitojen

Ristiriitojen voidaan katsoa olevan ilmiö, jossa kaksi tai useampi väite, periaate tai toiminta ovat keskenään yhteensopimattomia. Termiä käytetään sekä loogisessa että yleisessä kontekstissa kuvaamaan erilaisia epäyhtenäisyyksiä, konfliktteja ja erimielisyyksiä. Kirjoituksissa riitoja voidaan tarkastella sekä formaaleissa argumetaatioissa että käytännön vuorovaikutuksessa.

Loogisessa mielessä ristiriita tarkoittaa tilannetta, jossa väite A ja sen negaatio ei-A ovat totta samaan aikaan. Klassinen logiikka ei salli tällaista ristiriitaa, ja sen vuoksi ristiriitojen havaitseminen ja poistaminen on keskeistä todistusten oikeellisuuden varmistamisessa. Joissakin loogisissa järjestelmissä, kuten paraconsistenttisissa logiikoissa, on tarkoitus sallia rajoitetusti ristiriitoja johtopäätösten hallitsemiseksi.

Kielen ja semantiikan yhteydessä ristiriitoja voi esiintyä, kun puheessa tai tekstissä esitetyt toteamukset ovat keskenään ristiriidassa tai kun konteksti antaa erilaisia tulkintoja saman ilmiön suhteen. Tällaisia ristiriitoja voidaan analysoida argumentaation selkeyden, kontekstin ja väitteiden määrittelyn kautta.

Sosiaalisissa ja poliittisissa yhteyksissä ristiriitojen käsittely liittyy erimielisyyksien hallintaan. Ristiriitojen ratkaiseminen voi vaatia neuvottelua, kompromisseja, ristiriitojen rajoittamista tai oikeudellisia menettelyjä. Konfliktien ehkäisy ja ratkaisukyky ovat organisaatioiden ja yhteisöjen toiminnan keskeisiä tekijöitä.

Etymologisesti ristiriita koostuu sanan riita ja yhteisesti koetusta rististä kuvaavista merkityksistä; suomen kielessä se viittaa sekä loogisiin että sosiaalisiin epäyhtenäisyyksiin. Ristiriitojen käsite on siis monitahoinen ja sovellettavissa useisiin tieteenaloihin.