vesienkäsittely

Vesienkäsittely tarkoittaa veden puhdistamista ja muokkaamista siten, että se täyttää käyttötarkoituksen sekä ympäristön ja terveyden vaatimukset. Käsittelyä sovelletaan sekä juomaveden tuotantoon että jäte- ja sadevesien puhdistamiseen ennen takaisinjohtoa vesistöihin. Prosessi on sekä tekninen että operatiivinen ja sitä seurataan säännöllisesti.

Juomaveden käsittely alkaa raakaveden ottamisella, jonka jälkeen seuraa saostus ja flokkulointi epäpuhtauksien koaguloimiseksi. Seuraavaksi vesimassaa suodatetaan hiekoilla tai aktiivihiilellä, ja lopuksi desinfioidaan esimerkiksi kloorilla, UV-säteilyllä tai otsonoinnilla. Tarvittaessa säädetään pH:ta ja alkaliniteettia sekä varmistetaan vedenjakeluverkoston turvallinen toiminta.

Jätevesien käsittely pyrkii poistamaan orgaanisen aineksen, ravinteet ja mikrobit ennen veden palauttamista ympäristöön. Esikäsittely poistaa suuria kiintoaineita, primaarikäsittely erottaa sakkaa, ja toissijaisessa biologisessa käsittelyssä käytetään prosesseja kuten aktiivilietekäsittelyä, jotka hajottavat orgaanista ainesta ja osittain ravinteita. Lietteen käsittely sisältää stabiloinnin, kuivauksen ja mahdollisesti biokaasun tuotannon. Lopuksi jälkikäsittelyyn kuuluu desinfektio ja veden viimeistely ennen sen palauttamista vesistöön.

Operointi ja suunnittelu: Vesihuoltolaitokset räätälöivät prosessit alueen vedenlaadun, saatavuuden ja kustannusten mukaan. Käytössä on automaatio ja mittausjärjestelmät sekä kemikaaleja koagulaation ja desinfektion tarpeisiin. Seurantaa tehdään säännöllisesti näytteillä ja sovelletuilla standardeilla.

Vesienkäsittely parantaa vesistöjen tilaa, turvaa juomaveden laatua ja vähentää ympäristökuormitusta. Käsittelyyn liittyy energian- ja lietteenkäsittelyn kustannuksia, mutta kiertotalouden ratkaisut, kuten energiantuotanto lietteestä, voivat pienentää ympäristövaikutuksia. Suomessa sekä EU:n vesipuitedirektiivi asettavat vaatimuksia vedenlaadulle ja vesienhoidon tavoitteille.