verenkiertojärjestelmästä

Verenkiertojärjestelmä on ihmiskehon elintoimintoja ylläpitävä järjestelmä, jonka päätehtävä on kuljettaa verta kaikkialle kehoon. Se toimittaa happea ja ravinteita kudoksille, poistaa hiilidioksidia ja muita jätteitä sekä kuljettaa hormoneja ja immuunipuolustuksen soluja. Järjestelmä koostuu sydämestä, verisuonista ja verestä, ja se toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa hengitys- ja aineenvaihduntaprosessien kanssa.

Sydämen tehtävä on toimia pumppuna. Se koostuu oikeasta ja vasemmasta eteisestä sekä oikeasta ja vasemmasta kammiosta. Veren virtausta säätelevät neljä läppää: trikuspidaali- ja mitraaliläppä sekä aortan- ja keuhkovaltimoläppä. Sydämen sähköinen johtorata määrää rytmin: sinussolmuke antaa tahdin, AV-solmuke sekä Hisin-kimppu ja Purkinjen säikeet koordinoivat kammioiden supistuksen.

Verenkiertojärjestelmä jakautuu kahteen kiertoon: keuhkoverenkiertoon (pulmonaarinen kierto) ja systeemiseen kiertoon. Oikea eteinen vastaanottaa verta keuhkoista, ja oikea kammio pumppaa veren keuhkoihin hapetettavaksi. Keuhkoista palaava veri kulkee vasempaan eteiseen, ja sieltä vasen kammio toimittaa hapekkaan veren systeemiseen kiertoon.

Verisuonet muodostavat valtimot, laskimot ja hiussuonet. Valtimot kuljettavat verta sydämestä kohti kehoa, usein hapekasta suurimmassa osassa systeemistä kiertoa; laskimot palauttavat veren takaisin sydämeen. Hiussuonet mahdollistavat kaasujen, ravinteiden ja jätteiden vaihdon solujen ja veren välillä. Valtimoiden seinät ovat paksummat ja lihaksikkaat, laskimoissa on usein venttiilejä ja ohuemmat seinät.

Veri koostuu plasmasta sekä verisoluista: punasoluista, valkosoluista ja verihiutaleista. Punasolut kuljettavat happea kehon kudoksiin ja hiilidioksidia pois, valkosolut torjuvat infektioita ja auttavat immuunipuolustuksessa, verihiutaleet osallistuvat veren hyytymiseen. Verenkierron säätelyyn vaikuttavat autonominen hermosto ja hormonit; verenpaine ja sydämen syke mukautuvat kehon tarpeisiin ja ympäristötekijöihin.