Verenkiertojärjestelmä

Verenkiertojärjestelmä on elimistön toiminnallinen kokonaisuus, jonka päätehtävänä on kuljettaa veri soluille happea ja ravinteita sekä poistaa hiilidioksidia ja muita aineenvaihduntatuotteita. Järjestelmä ylläpitää kudosten nestetasapainoa, toimittaa hormoneja ja osallistuu lämmönsäätelyyn sekä veren koostumuksen ja pH-tasapainon säätelyyn.

Järjestelmä koostuu sydämestä, verisuonista ja verestä. Sydän toimii keskeisenä pumppuna ja ohjaa veren kahta kiertoa: keuhkoverenkiertoa ja systeemistä kiertoa. Oikea puolisko pumppaa verta keuhkoihin hapettumaan, vasen puolisko verta kehoon ja muille kudoksille.

Verisuonisto jakautuu valtimoihin, laskimoihin ja kapillaariverkostoon. Valtimot vievät verta sydämestä kohti kudoksia; laskimot palauttavat veren sydämeen. Kapillaarit ovat pienimpiä verisuonia, joissa tapahtuu aineiden, kuten hapen, hiilidioksidin sekä ravinteiden ja jätteiden vaihto solujen kanssa. Keuhkoverenkierron ja systeemisen kierron suuret verisuonet muodostavat yhdistetyn kiertojärjestelmän.

Veri koostuu veriplasmasta ja verisoluista. Punaiset verisolut kuljettavat happea hemoglobiinin avulla, valkosolut torjuvat infektioita ja verihiutaleet osallistuvat veren hyytymiseen. Veriplasma välittää ravinteita, hormoneja, hiilidioksidia sekä jätetuotteita ja tasaa veren koostumusta.

Verenkiertoa säädellään sekä autonomisella hermostolla että hormonaalisilla signaaleilla. Baroreseptorit mittaavat verenpainetta ja ohjaavat pulssia sekä verisuonten tonusta; lisäksi reniini-angiotensiinijärjestelmä sekä muut säätelymekanismit vaikuttavat verenkiertoon.

Yleisimmät häiriöt ovat verenpaineen noustessa, ateroskleroosi, sydämen vajaatoiminta sekä rytmihäiriöt. Riskitekijöitä ovat epäterveellinen ruokavalio, liikkumattomuus, tupakointi ja ikä. Terveydellinen elämäntapa ja riskitekijöiden hallinta tukevat verenkierron toimintaa.