vahinkoriski

Vahinkoriski on käsite, jota käytetään riskienhallinnassa kuvaamaan haitan tai vahingon todennäköisyyden ja sen seurauksien kokonaisuutta tietyssä toimintaympäristössä. Sillä tarkoitetaan usein riskin kokonaisarvoa, joka syntyy, kun mahdollinen haitallinen tapahtuma toteutuu. Käytännössä vahinkoriskiä voidaan arvioida yhdistämällä todennäköisyys ja vaikutukset: usein käytetään riskienhallinnassa numeerista tai kvalitatiivista skaalaa, kuten 1–5, ja tulokset ilmaistaan riskitasona.

Arviointi alkaa hazardien tunnistamisesta, altistumisen ja seurausten arvioinnista. Yleisimmät menetelmät ovat hazardien tunnistus, riskinarviointi, Failure Mode and Effects Analysis (FMEA), fault tree analysis sekä bow-tie -kuviot. Näiden avulla voidaan määrittää, mitkä tekijät ohjaavat vahinkoriskiä ja missä kohdin toimenpiteillä on suurin vaikutus riskin pienentämiseen.

Vahinkoriski toimii priorisointiperusteena turvallisuus- ja toimintatoimenpiteille sekä resurssien kohdentamiselle. Sitä käytetään muun muassa turvallisuuden suunnittelussa, vakuutusten riskinarvioinnissa ja liiketoiminnan jatkuvuuden hallinnassa. On tärkeää huomioida epävarmuudet sekä datan laatu, ja tallentaa oletukset riskirekisteriin sekä päivittää arviot säännöllisesti toimintaympäristön muutoksiin.

Esimerkkejä voivat olla tehtaan laitteiston vahingoittumisriski ylikuormituksen vuoksi, datakeskuksen sähkö- tai jäähdytysjärjestelmän epäonnistumisriskit sekä rakennusprojektin sään aiheuttamia vahinkoriskejä. Rajoitteena on, että vahinkoriski ei ennusta tarkkaa tapahtumaa, vaan antaa suhteellisen prioriteetin toimenpiteille.