riskinarviointi

Riskinarviointi on systemaattinen prosessi, jossa tunnistetaan mahdolliset vaaratilanteet tai haittatapahtumat, arvioidaan niiden todennäköisyys ja vakavuus sekä määritellään keinoja riskien hallitsemiseksi. Tavoitteena on ennaltaehkäistä vahinkoja, parantaa turvallisuutta ja luotettavuutta sekä tukea päätöksentekoa.

Riskinarviointi on yleinen osa työpaikkojen turvallisuuden hallintaa ja sitä sovelletaan myös projekteihin, tuotantoihin sekä palvelu- ja terveydenhuoltoalan prosesseihin. Suomessa riskinarviointi on usein lakisääteinen vaatimus työympäristön turvallisuuden takaamiseksi työturvallisuuslainsäädännön sekä EU-direktiivien puitteissa. Tyypillisesti sen harjoittaminen kuuluu työnantajan velvollisuuksiin ja sitä tehdään yhteistyössä työntekijöiden kanssa.

Prosessi etenee tyypillisesti seuraavasti: tunnistetaan mahdolliset vaarat, arvioidaan riskien todennäköisyys ja vakavuus, priorisoidaan riskit ja suunnitellaan toimenpiteet niiden vähentämiseksi, toteutetaan tarvittavat suojatoimet sekä seurataan ja päivitetään arviointia säännöllisesti.

Menetelmät voivat olla laadullaisia, määrällisiä tai yhdistelmiä. Käytettyjä lähestymistapoja ovat esimerkiksi riskimatriisi, Failure Mode and Effects Analysis (FMEA), Fault Tree Analysis (FTA), HAZOP-analyyseja sekä Bow-Tie-analyysi. Kansainvälisesti riskinarviointia ohjaavat standardit kuten ISO 31000 riskienhallinnalle ja EN 31010 riskinarviointitekniikoille; Euroopan ja suomalaisen käytännön yhteydessä sovelletaan myös alueellisia standardeja ja säädöksiä.

Tuloksena syntyy riskinarviointiraportti tai riskirekisteri sekä toimenpideohjelma, jonka avulla seurataan toteutettuja kontrollitoimia ja päivitetään arviointia, kun olosuhteet muuttuvat.

Riskinarviointi on jatkuva prosessi, jota tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti sekä elintärkeissä muutostilanteissa.