tähtitaivaan

Tähtitaivas tarkoittaa yöllistä taivasta, jossa tähdet ja muut taivaankappaleet erottuvat silmillä. Termi muodostuu sanoista tähti ja taivas, ja sitä käytetään kuvaamaan tilaa, jossa taivas on riittävän pimeä ja selkeä. Tähtitaivaan muotoa ja näkyvyyttä säätelevät paikan etäisyys valosaasteesta sekä sääolosuhteet; genetiivimuoto tähtitaivaan käytetään esimerkiksi ilmauksissa tähtitaivaan yllä.

Tähtitaivaan näkyvyys riippuu paikan, sään ja valaistuksen ohella ajankohdasta. Kaupunkien valosaaste peittää suurimman osan tähdistä, kun taas maaseudulla ja vuoristoissa voidaan nähdä satoja tai jopa tuhansia tähtiä sekä Linnunradan maitomaisen kaistan. Kirkkaimmat tähdet ja välillä planeetat erottuvat helposti, ja meteorihavainnot voivat esiintyä taivaalla.

Havainnointi on helpointa pilvettömällä, pimeällä säällä. Kuun vaihteella on vaikutusta: uuden kuun aikaan taivas on kirkkaampi kuin täysikuun aikaan. Parhaat havainnot saavutetaan kaukana kaupungin valoista, ja silmien sopeutuminen pimeään kestää noin 20–30 minuuttia. Havainnoinnissa voidaan käyttää tähtikarttoja tai sovelluksia, joiden avulla tunnistetaan tähtikuvioita ja suunnataan katsetta esimerkiksi pohjoiseen.

Tähtitaivaan tuntemus liittyy sekä tieteelliseen tutkimukseen että kulttuuriperinteisiin. Tähdet ovat olleet navigoinnin, aikataulujen ja tarinankerronnan keskeisiä elementtejä, ja nykyaikaisessa astronomiassa tähtitaivaan kartoitus sekä valosaasteen vähentäminen ovat tärkeitä tutkimusaiheita.

Lisätietoja: Tähtitiede, Valosaaste, Dark-sky movement, Linnunrata, Polaris.