työmarkkinapoliittisiin

Työmarkkinapoliittinen on suomalainen termi, jolla viitataan työmarkkinoihin ja niihin kohdistuvaan politiikkaan, lainsäädäntöön sekä julkisiin ohjelmiin. Se kattaa toimenpiteet, jotka tähtäävät työllisyyden edistämiseen, työvoiman osaamisen kehittämiseen ja työmarkkinoiden toimivuuden turvaamiseen. Termiä käytetään sekä yleiskielessä että akateemisissa ja poliittisissa yhteyksissä.

Sanan taivutusmuotoa työmarkkinapoliittisiin käytetään usein kuvaamaan kokonaisuuksia tai keinoja, joihin kuuluvat tietyt toimenpiteet, ohjelmat tai keskustelukohteet. Esimerkiksi fraasi “työmarkkinapoliittisiin toimenpiteisiin” viittaa konkreettisiin keinoihin, joilla pyritään parantamaan työmarkkinoiden toimintaa. Taivutusmuotoa voidaan käyttää sekä puheessa että kirjoitetussa tekstissä.

Sisältö ja toimintalinjat työmarkkinapoliittisessa mielessä jakautuvat usein aktiivisiin ja passiivisiin toimiin. Aktiiviset toimet sisältävät koulutus- ja ohjausohjelmat, työnvälityksen parantamisen, palkkatuet sekä työnhakijoiden ohjaamisen. Passiiviset toimet puolestaan koskevat sosiaaliturvaa ja työmarkkinoiden turvaverkkoja, kuten työttömyysetuuksia. Tavoitteena on lisätä työllisyyttä, vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja sopeuttaa työmarkkinoita taloudellisiin muutoksiin.

Kontekstina työmarkkinapolitiikka kuuluu osana laajempaa hyvinvointivaltion ja talouspolitiikan kokonaisuutta. Suomessa sen kehitys on kytkeytynyt sosiaalisiin neuvotteluihin, koulutukseen ja erityisesti suhteeseen työnantajien sekä työntekijöiden kumppanuuden kanssa.

Lisätietoa aiheesta: työmarkkinapolitiikka, aktiivinen työmarkkinapolitiikka, työttömyysturva, työelämän koulutus ja työvoimapalvelut.