toleransointia

Toleransointi on suunnittelun ja valmistuksen toimintatapa, jossa määritetään, kuinka paljon osan mitta- tai geometrisia poikkeamia saa esiintyä. Tavoitteena on varmistaa osien yhteensopivuus, toiminnallinen luotettavuus sekä vaihtokelpoisuus, samalla kun hallitaan tuotantokustannuksia ja laadunvarmistusta.

Toleranssit voivat koskea sekä mittojen kokoa ja suuruutta että geometriaa. Koko- tai lineaariset toleranssit määrittelevät, millä rajoilla mitat voivat poiketa suunnitteluarvosta. Geometriset toleranssit rajoittavat muodon, suuntauksen, sijainnin ja pyörimisen poikkeamia. Toleranssit voivat olla yksipuolisia tai kaksipuolisia, esimerkiksi Ø10,00 +0,02/-0,00.

Geometrinen tolerointi (GD&T) on järjestelmä, jossa käytetään datumeja (referenssipisteitä) ja toleranssivyöhykkeitä kuvaamaan tarkemmin, miten osa tulee valmistaa ja mitata. Kansainvälisiä standardeja ovat ISO 1101 sekä ISO 286, ja ASME Y14.5 on laajalti käytetty amerikkalainen standardi GD&T:n alalla.

Prosessi etenee yleensä seuraavasti: määritellään kriittiset ominaisuudet ja toiminnalliset vaatimukset, valitaan sopivat toleranssit ja datumit, muodostetaan toleranssivyöhykkeet ja varmistetaan kokonaisvaikutus toleranssien kertymälle. Tämän jälkeen laaditaan mittaus- ja tarkastusohjelma.

Toleransoinnilla on keskeinen rooli tuotteen vaihtokelpoisuudessa, laadunvarmistuksessa ja valmistuskustannusten hallinnassa. Liian tiukat tai epäselvät toleranssit voivat lisätä kustannuksia tai heikentää toimivuutta, kun taas hyvin määritellyt toleranssit tukevat luotettavaa tuotantoa ja toimitusvarmuutta.