terveyspolitiikassa

Terveyspolitiikka viittaa julkisen vallan toimiin, joilla pyritään parantamaan väestön terveyttä, ehkäisemään sairauksia sekä turvaamaan terveydenhuollon toimivuus ja saavutettavuus. Se kattaa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon järjestämisen, rahoituksen, lainsäädännön, palvelujen laadun seurannan sekä ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen toimet.

Hyvin suunniteltu terveyspolitiikka tähtää tasa-arvoiseen pääsyyn palveluihin, kustannusten hallintaan ja terveysvaikutusten mittaamiseen. Keskeisiä keinoja ovat julkinen rahoitus, sääntely ja kannusteet sekä hallinnollinen uudelleenjärjestely, digitalisaatio sekä terveystiedon kerääminen ja hyödyntäminen päätöksenteossa.

Suomessa terveydenhuollon rahoitus perustuu kuntien verotukseen sekä valtionosuuksiin. Kela hoitaa sosiaaliturvan, ja perusterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito järjestetään käytännössä kuntien ja yhteistyöalueiden kautta. Terveys- ja sosiaalipalvelujen digitalisointi sekä tilastointi tukevat laadunvalvontaa ja kehittämistä.

Keskeisiä toimijoita ovat valtion viranomaiset, ministeriöt ja THL sekä kunnat, kuntayhtymät ja yksityiset palveluntuottajat, potilas- ja kansalaisjärjestöt sekä ammattiliittoja ja työnantajajärjestöt. Kansallinen päätöksenteko sekä eurooppalainen yhteistyö ja EU-lainsäädäntö vaikuttavat politiikan suunnitteluun.

Haasteina ovat ikääntyvä väestö, osaamisen ja työvoiman saatavuus, alueellinen eriarvoisuus sekä kustannusten kestävyys. Digitaalisten palvelujen käyttöönotto, tietosuoja ja yhteentoimivuus ovat keskeisiä kehittämiskohteita, samoin toiminnan yhteiskehittäminen eri julkisen hallinnon tasojen välillä ja ennaltaehkäisevän toiminnan tehostaminen.

Kansainvälisessä kontekstissa terveyspolitiikka liittyy Euroopan unionin politiikkoihin, sairausvakuutukseen, tutkimukseen ja innovaatioiden rahoitukseen sekä rajat ylittäviin terveyskysymyksiin.