sääntelytoimista

Sääntelytoiminta viittaa julkisen vallan toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on ohjata ja rajoittaa yksilöiden sekä yhteisöjen toimintaa sääntöjen, normien, ohjeiden ja valvonnan avulla. Tavoitteita ovat turvallisuus, ympäristön ja kuluttajansuojan sekä kilpailun edistäminen sekä markkinoiden luotettavuuden varmistaminen. Sääntelytoiminta koostuu lainsäädännön ja säädösten laatimisesta, ohjeistuksista sekä valvonnasta ja rikkomusten seuraamuksista.

Prosessi sisältää tarpeen tunnistamisen, tavoitteen määrittelyn, vaikutusten arvioinnin (kustannus-vaikutusten arviointi), lausuntokierrokset, säädösten laatimisen ja hyväksynnän sekä toimeenpanon ja valvonnan. Sääntelytoiminnan tavoitteiden saavuttamista seurataan ja säädöksiä uudistetaan tarpeen mukaan. Sääntelyä arvioidaan sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti, ja prosessi voidaan päättää myös kumota tai korjata.

Toimijat ovat julkisen hallinnon organisaatioita: ministeriöt, virastot sekä paikalliset viranomaiset. Kansainvälinen ja eurooppalainen kehys vaikuttavat sääntelyyn, ja EU-lainsäädäntö sekä siihen liittyvä täytäntöönpano heijastuvat Suomen sääntelytarpeisiin ja menettelyihin. Sääntelytoimintaa voidaan tukea digitaalisilla ratkaisuilla, kuten sääntelyteknologian (RegTech) sovelluksilla, sekä edistää läpinäkyvyyttä ja osallistavaa suunnittelua.

Sääntelyn tarkoituksena on yhdistää tehokas hallinto ja oikeudenmukainen, ennustettava toimintaympäristö, vaikka se tuo usein myös kustannuksia ja byrokratiaa.