sulfaatteihin

Sulfaatit ovat rikkidioksidimaisen ionin (SO4^2−) muodostama polyatominen ioni, jossa rikki on hapessa +6. Rakenteeltaan sulfatti on tetraedrinen: keskusatomi S sitoo neljä oksidia, ja sidosrakenteessa esiintyy resonanssia, mikä antaa samanarvoisuutta S–O-sidoksille. Sulfaatit muodostavat sekä epäorgaanisia suoloja että orgaanisia estereitä, ja niitä esiintyy sekä kiinteinä yhdisteinä että vesiliuoissa.

Luonto ja mineraalit: sulfaatit ovat yleisiä maankuoressa ja vesissä. Tunnettuja mineraaleja ovat gypsum CaSO4·2H2O, anhydriitti CaSO4, barit BaSO4 ja anglesiitti PbSO4 sekä glauberiitti Na2SO4·10H2O. Pääasiallinen sulfaatit ovat usein peräisin rikin oksidien hapettumisesta tai rikkipitoisten mineraalien sulfaatiksi hapettumisesta. Vedenkiertoon sulfaatit päätyvät esimerkiksi hyytymäillä sekä teollisissa prosesseissa että luonnollisissa epäpuhtauksissa.

Syntetisointi ja käyttö: sulfaatit syntyvät teollisesti rikin oksidien hapettumisesta sekä sulfidien hapettamisesta, ja niitä muodostuu myös jäännösprosessien sivutuotteina. Käyttökohteita ovat muun muassa lannoitteet (K2SO4, (NH4)2SO4), rakennusmateriaaleissa (CaSO4–kalsiumsulfaatit), sekä ruokakäytössä käytetty säilöntä- ja sakeuttamisaineet sekä lisäaine E516 (kalsiumsulfaattiliima).

Ympäristö ja terveys: sulfaatit vaikuttavat sekä ilmastoon ja vesistöihin aerosolien muodossa että veden happamuuden säätelijöinä. Ilmakehän sulfaatit voivat lisätä hengitettävien hiukkasten määrää, ja korkeat pitoisuudet voivat ärsyttää hengitysteitä. Ihmisten terveysvaikutukset ovat yleensä lieviä, mutta pitoisuudet ja altistumisen kesto vaikuttavat riskeihin. Sitä vastoin sulfaatit ovat tärkeitä ravintoaineita joillekin mikroorganismeille ja osa biologisia metaboliareittejä.