lisäaine

Lisäaine on elintarvikkeeseen tarkoituksella lisättävä aine, joka ei ole elintarvikkeen perusaine. Lisäaineet voivat säilyttää tuotteen ominaisuuksia, parantaa makua tai väriä, muokata rakennetta, estää pilaantumista tai helpottaa tuotannon ja käsittelyn prosesseja. Ne voivat olla sekä luonnollisia että keinotekoisia aineita, ja niitä lisätään valmistuksen aikana tai tuotteen käsittelyn yhteydessä.

Yleisimmät lisäaineiden ryhmät ovat säilyvyyttä parantavat ja antioksidantit, väriaineet, makua tehostavat aineet sekä rakennetta, koostumusta ja tekstuuria muokkaavat side-, sakeutus-, emulgaatti- ja humektanttiainekset. Elintarvikkeissa käytetyt lisäaineet merkitään usein E-numeroilla (esimerkiksi E100–E199 väriaineet, E300 C-vitamiini antioksidantti, E220 sulfiteiksi luokitellut säilyttäjät), mikä helpottaa niiden tunnistamista.

Sääntely ja turvallisuus perustuvat EU:n säädöksiin, erityisesti elintarvikkeiden lisäaineita koskevaan sääntöön (EU) 1333/2008. Jokainen lisäaine on EFSA:n turvallisuusarvioinnin alainen eikä sen käyttöoikeutta saa myöntää ilman hyväksyntää. Käyttö on sallittua vain määritetyissä ruoissa ja enimmäismäärin, ja valvonta sekä käyttöluvut ovat kansallisten viranomaisten sekä EU-tason elintarvikevalvonnan piirissä. Elintarvikkeissa on pääsääntöisesti nähtävissä lisäaineiden E-numerot.

Joillakin lisäaineilla voi olla haittavaikutuksia joillekin ihmisille, esimerkiksi sulfiteille astmaattisia henkilöitä tai tietyille väriaineille herkkiä. Allergioiden tai intoleranssien riskit voivat nousta esiin, ja osa lisäaineista on rajoitettu lastenruoissa tai luomutuotteissa. Käyttäjien kannattaa lukea ainesosaluettelo ja huomioida mahdolliset yliherkkyysreaktiot.

Lisätietoja antavat eurooppalainen elintarvikevalvonta, EFSA ja kansallinen viranomainen, kuten Suomen Ruokavirasto.