hapettumisesta

Hapettumisesta tarkoitetaan kemiallista reaktiota, jossa aine menettää elektroneja tai sen hapetustila nousee. Hapettuminen on osa redox-reaktioita, joissa hapetus ja pelkistus tapahtuvat samanaikaisesti. Usein hapettuminen tapahtuu hapen (O2) vaikutuksesta, mutta oksidantteina voivat toimia myös muut aineet, kuten ionit tai yhdisteet.

Prosessi voi olla nopea tai hidas, ja siihen liittyy usein energian vapautuminen tai sitominen. Hapettuminen on välillisesti hyödyllistä esimerkiksi solujen energiatuotannossa: glukoosin hapettuminen ja elektroninsiirtoketju tuottavat ATP:tä. Se on myös keskeinen osa fotosynteesiä. Toisaalta hapettuminen voi olla haitallista, esimerkiksi paloissa, korroosion aiheuttajana ja elintarvikkeiden pilaantumisessa.

Esimerkkejä arjesta ja teollisuudesta ovat rautaan kohdistuva ruostuminen, polttoaineiden käyttökelvyyteen vaikuttava hapettuminen sekä elintarvikkeiden lipidien hapettuminen ja lipidirperoksidaatio, jotka voivat johtaa maku- ja koostumusmuutoksiin. Entsymaattinen hapettuminen voi aiheuttaa esimerkiksi hedelmien tummumista.

Hapettumisen hallinta ja ehkäisy perustuvat antioksidantteihin, passivaatioon, suojaaviin pinnoitteisiin sekä kontrolloituihin olosuhteisiin ja reduktoreiden käyttöön. Mittauksessa voidaan käyttää redox-potentiaalin mittaamista sekä elintarvikkeissa peroksidiarvoa ja TBARS-mittauksia. Hapettuminen koskettaa sekä luontaista biokemiaa että teollisia prosesseja, ja sen ymmärtäminen auttaa sekä säilyvyyden että kestävyyden parantamisessa.