riskinarviointisissa

Riskinarviointisissa on kyse prosessista, jossa organisaatio tunnistaa, analysoi ja arvioi toimintaan liittyviä riskejä sekä suunnittelee toimenpiteitä riskien vähentämiseksi tai siirtämiseksi. Riski määritellään todennäköisyytenä ja vaikutuksena, ja riskinarvioinnin tarkoituksena on tukea päätöksentekoa sekä varmistaa säädösten ja standardien noudattaminen.

Prosessi etenee yleensä kontekstin määrittelystä sidosryhmien huomioimiseen, vaarojen tunnistamiseen, riskien analysointiin (todennäköisyys ja vaikutukset), riskien priorisointiin sekä hallintatoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Seurantaa ja tarkistusta käytetään varmistamaan, että riskinarvioinnit pysyvät ajan tasalla.

Riskinarvioinnissa käytetään sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä, kuten riskimatriiseja, FMEA- ja FTA-analyyseja sekä Bow-tie -mallia. Kansainvälisiä ohjeita tarjoavat ISO 31000 -riskienhallinta sekä IEC 31010 -menetelmät, joita sovelletaan useilla aloilla turvallisuudesta tietoturvaan.

Sovellusalueita ovat teollisuus, rakentaminen, terveydenhuolto ja julkinen hallinto. Haasteita ovat tiedon epävarmuus, subjektiivisuus ja resurssien puute. Hyvin toteutettu riskinarviointi tuottaa riskienhallintasuunnitelman sekä vastuut, aikataulut ja toimenpiteiden priorisoinnin, ja sitä käytetään riskien seurannan ja kontrollin perustana.