riskikartoitus

Riskikartoitus on systemaattinen prosessi, jolla pyritään tunnistamaan riskit, arvioimaan niiden todennäköisyys ja vaikutus sekä määrittämään toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Sillä tuetaan päätöksentekoa ja ennaltaehkäisevää toimintaa eri toimialoilla, kuten työelämässä, rakennusalalla, ICT- ja kyberturvallisuudessa sekä ympäristön hallinnassa. Riskikartoitus voidaan toteuttaa osana laajempaa riskinhallintajärjestelmää.

Prosessi alkaa kontekstin määrittämisellä: tavoitteet, sidosryhmät, sääntely ja resurssit. Tämän jälkeen tunnistetaan vaarat ja riskit, joita ne voivat aiheuttaa. Seuraavaksi suoritetaan riskien arviointi, jossa määritetään sekä todennäköisyys että vaikutus sekä näiden yhdistelmä, riskin suuruus ja kriittisyys. Arviointi voi olla laadullinen, määrällinen tai näiden yhdistelmä ja se voi tuottaa riskitaso- tai luokittelujärjestelmän. Lopuksi suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteitä riskin pienentämiseksi sekä asetetaan vastuuhenkilöt ja aikarajat. Prosessin aikana tehdään myös seuranta ja tarkistaminen sekä dokumentointi.

Käytettyjä menetelmiä ovat riskimatriisit, syyseurausanalyysit kuten FMEA (failure mode and effects analysis) sekä osallistavat menetelmät kuten työpajat. Laadullinen lähestymistapa soveltuu usein nopeisiin päätöksiin, määrälliset menetelmät voivat tukea taloudellisesti merkittäviä päätöksiä. Riskikartoitusta ohjaavat kansainväliset ja kansalliset standardit kuten ISO 31000 sekä ISO 31010; alakohtaiset ohjeet vaikuttavat käytäntöihin.

Riskikartoitus tähtää turvallisuuden ja toimintavarmuuden parantamiseen sekä riskien hallinnan läpinäkyvyyden lisäämiseen.