rintalihaksia

Rintalihaksia (rintakehän etuosan lihakset) ovat ryhmä lihaksia, joihin kuuluvat pääasiassa suurin rintalihas (pectoralis major) sekä pienempi rintalihas (pectoralis minor). Ne sijaitsevat rinnan etuosassa ja osallistuvat olkapään sekä lapaluun liikkeisiin sekä hengitykseen.

Suur rintalihas (pectoralis major) lähtee kahdelta kiinnitysalueelta: klaviksen sisäosalta sekä sternokostal-alueelta (rintalasta ja kustannuskontaktit 1–6). Se kiinnittyy olkaluun intertubercular grooveen. Liikkeissään se tuottaa hartian eteenvientiä (flexio/anteversio), adduktiota sekä sisäistä kiertoa; lisäksi se auttaa lapaluun lähentämisessä.

Pienen rintalihas (pectoralis minor) alkaa kylkiluiden 3–5 sisäpuolelta ja kiinnittyy lapaluun korakoidiprosessiin. Sen tehtävä on lapaluun stabilointi: se vetää lapaa eteen- ja alaspäin sekä tukee hengitystä, kun käsivarret ovat kiinnitetty rintakehällä.

Hermotus ja verenkierto: rintalihasten pääasiallinen hermotus tulee lateraaliselta ja medialiselta rintalihaksen hermolta, jotka ovat brachial plexuksen haaroja (C5–T1). Verenkiertoa syntyy pääasiassa thoracoacromial trunkin pectoral- ja lateraalisen rintavaltimon haarojen sekä muiden läheisten valtimoiden kautta.

Toiminta ja kliininen huomio: rintalihaksia käytetään monipuolisesti yläraajan voimaliikkeissä, kuten penkkipunnerruksissa, punnerruksissa ja fly-liikkeissä. Tasapainoinen harjoittelu rintalihasten ja selkälihasten välillä on tärkeää ryhdin ja nivelterveyden kannalta. Vammat, kuten rintalihaksen repeämä, voivat syntyä äkillisellä voimannäytöllä urheilussa; hoitona ovat lepo, fysioterapia ja asteittainen paluuvaihe.