rasvaaineita

Rasva-aineet, eli rasvahapot, ovat pitkäketjuisia karboksyylihappoja, joiden hiilirivien pituus vaihtelee. Ne ovat erittäin vähän vettä liukoisia ja esiintyvät pääasiassa lipideissä, kuten triacylglyceroleissa ja fosfolipideissä, sekä solukalvossa. Rasvahapot ovat tärkeitä sekä energianlähteenä että rakennuspalikoina soluihin.

Klassifikointi perustuu sekä pituuteen että tyydyttymättömyyteen. Tyydyttyneet rasvahapot ovat ilman kaksoissidoksia; tyydyttymättömät voivat olla kertatyydyttymättömiä ( MUFA ) tai monityydyttymättömiä ( PUFA ). Välttämättömät rasvahapot ovat linolihappo (18:2 n-6) ja alfalinoleenihappo (18:3 n-3), joita elimistö ei pysty itse syntetisoimaan. Näistä muodostuvat myöhemmin EPA (20:5 n-3) ja DHA (22:6 n-3).

Rasvahapot toimivat energianlähteenä, ovat rakennusaineita solukalvoille ja osallistuvat lipidi- sekä signaalimolekyylien, kuten eikosanoidien (prostaglandiinit, leukotrienit) biosynteesiin. Niiden rasvahappokoostumus vaikuttaa solujen toimintaan sekä tulehduksellisiin prosesseihin ja verenkiertoon.

Metabolia ja terveys: Rasvahapot pilkkoutuvat lipoproteiinien lipaasien vaikutuksesta ja siirtyvät soluihin beta-oksidaation kautta energiaksi. Ruokavaliossa liiallinen tyydyttyneiden ja erityisesti transrasvojen saanti on yhdistetty kohonneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin, kun taas omega-3- ja omega-6 -rasvahapot ovat tärkeitä signaalimolekyylien sekä solujen toiminnan kannalta; suhde näiden määrien välillä on ruokavalion kannalta merkittävä.

Lähteet ruokavaliossa: rasvahapot löytyvät kasviöljyistä (esim. oliivi- ja rypsiöljy), siemenistä ja pähkinöistä sekä kalasta ja kalasta peräisin rasvasta. Suositellaan monipuolista ruokavaliota, jossa tyydyttyneitä rasvoja korvataan pääosin pehmeillä rasvoilla ja omega-3-rasvahappojen saanti turvataan.