puudutuksissa

Puudutuksissa on lääketieteellinen termi, jolla tarkoitetaan anestesian eri muotoja ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Puudutus voidaan nähdä sekä kipua lievittävänä keinona että tilan, jossa potilaan tunto, kipukynnys ja/tai tajuntaa muokkaava vaikutus. Käsitteet ja käytännöt vaihtelevat maittain ja hoitoympäristön mukaan.

Puudutukset jaetaan pääpiirteittäin kolmeen ryhmään. Paikallinen puudutus estää kivun luultavasti hoidettavalla pienellä alueella, esimerkiksi kudoksessa tai hampaiden ympärillä tapahtuvissa toimenpiteissä. Alueellinen puudutus estää kipua suuremmalla kehon alueella, kuten selkä-, nivelsäiliön tai raajojen alueella tehtävissä toimenpiteissä, usein spinaalisen tai epiduraalisen puudutuksen avulla. Yleinen puudutus vie koko kehon tajuttomuuteen hoitoa varten, ja siihen liittyvää anestesiaa johtaa anestesiologi; potilas on yleensä tajuton ja hänet huomioidaan jatkuvasti hengityksen ja verenkierron turvaamiseksi.

Lievä sedaatio ja rauhoittaminen voivat esiintyä yhdessä puudutuksen kanssa, jolloin potilas on rauhallinen, mutta vastaa heräämään ja hengittää omatoimisesti. Yleisessä käytännössä puudutuksia toteuttavat ja valvovat koulutetut ammattilaiset, ja preoperatiivinen arviointi sekä potilaan historia, lääkitykset ja allergiat vaikuttavat valintaan.

Yleisimmät puudutuslääkkeet ovat paikalliset anestesia-aineet kuten lidokaiini ja bupivakaiini sekä nukutusaineet kuten propofol sekä inhalointiaineet kuten sevofluraani. Puudutuksiin liittyy riskejä, kuten allergiset reaktiot, verenpaineen muutos, hengitysongelmat ja harvinaisemmat perinnölliset reaktio-oireet. Tavoitteena on potilaan turvallinen ja kivuton toimenpide ottaen huomioon yksilölliset riskit.