pumppuvoimalat

Pumppuvoimalat ovat pumppujen ja pumppujärjestelmien kykyä siirtää nestettä sekä saavuttaa sille asetetut paine-, korkeuser- ja virtausvaatimukset. Käytännössä pumppuvoima ilmenee pumpun suorituskykymallina, jota kuvataan virtausnopeuden (Q) ja kohdekorkeuden tai paineen (H) suhteena. Tämä suhde esitetään usein Q–H-käyränä sekä siihen liittyvinä hyötysuhteina ja tehonkulutuksena.

Pumppuvoimien mittaaminen ja arviointi perustuvat useisiin keskeisiin arvoihin. Tyypillisiä mittayksiköitä ovat virtausnopeus: kuutiometriä tunnissa (m³/h) tai litraa sekunnissa (L/s), sekä kohdepainetaso tai korkeus metreinä (m). Suorituskyky huomioi myös pumpun hyötysuhteet (η) ja käytettävän nestetyypin ominaisuudet, kuten viskositeetti ja tiheys. Suurelle osalle pumpputoimintoja käytetään nimityksiä kuten suurin virtaus, suunnittelupiste (design point) ja parhaimman hyötysuhteen piste (BEP).

Tyypillisesti pumppuvoimalat vaihtelevat pumpun tyypin mukaan. Keskipakoispumput ja positiivisella siirrolla toimivat pumput voivat tarjota erilaisia Q-H-käyräkaavioita, jotka määrittelevät, millä virtaus- ja painepisteellä pumppu toimii tehokkaimmin. Pumppujen kapasiteetin suunnittelussa otetaan huomioon järjestelmän vastukset sekä asennusolosuhteet, kuten putkiston halkaisija ja kelluvuus/paskuus.

Valinnassa ja optimeroinnissa painottuvat oikea toimintapiste, marginaali varakapasiteettia varten sekä testauksessa saadut suoritusarvot. Pumppuvoimien tuntemus on keskeistä kunnallisessa vesihuollossa, jätevesipumpauksessa sekä teollisuusprosesseissa, joissa nestettä on siirrettävä luotettavasti ja energiatehokkaasti.

---