poststratifikaatio

Poststratifikaatio on tilastollinen menetelmä otoksen painojen jälkikäteen säätämiseksi siten, että otoksen tulokset vastaavat väestön tunnettuja marginaaleja tietyissä alaryhmissä. Käytännössä sen tarkoitus on korjata otoksen epäedustavuutta, kuten korkean tai matalan vastausprosentin aiheuttamaa virhettä, ja parantaa arvioiden rakennettavuutta tietyillä apumuuttujilla.

Menetelmään kuuluu useita vaiheita. Ensin määritellään poststrataatioerät (poststrataatit) apumuuttujien, kuten iän, sukupuolen, alueen tai koulutustason mukaan. Seuraavaksi lasketaan alkuperäiset painot (design weights) sekä mahdolliset aiemmat säätöt toiminnot. Toteutuksessa lasketaan kullekin poststratille tavoitearvot T_j, jotka vastaavat väestön tunnettuja kokonaisarvoja näissä erissä. Otoksen vastaajista muodostettujen painojen summa O_j kussakin poststratissa lasketaan. Uudet painot w_i' saadaan kertomalla alkuperäinen paino w_i arvoilla T_j / O_j niihin kuuluville vastauksille. Näin kaikkien poststratien painot vastaavat väestön marginaaleja.

Poststratifikaation käyttöalueena ovat erityisesti vaatimukset täyttävät väestötilastot, kyselytutkimukset ja markkinatutkimukset, joissa on käytettävissä luotettavat väestön marginaalit. Menetelmää voidaan käyttää yhdessä muiden painojenhallinnan tekniikoiden, kuten iteratiivisen sovituksen (raking), kanssa.

Rajoitteet ja huomioitavat seikat ovat tärkeitä. Menetelmä edellyttää, että väestöstä tiedetään tarkat marginaalit ja että jokaiselle poststratille on jotakin vastaajaa otoksessa; muuten säätö epäonnistuu tai antaa epätoivottuja tuloksia. Suuret painonot voivat lisätä varianssia, ja jos poststrataatio on liian hienojako, saatavilla olevaa tietoa voi olla liian vähän. Poststratifikaatio ei voida käyttää korjaamaan kaikkia epäedustavuuksia – hyvää otantaa ja alkuperäistä tutkimussuunnittelua kannattaa käyttää rinnakkain.