Menetelmä

Menetelmä tarkoittaa suunnitelmallista ja järjestelmällistä tapaa tehdä jotakin. Se viittaa yleisesti ohjeelliseen menettelyyn, jossa määritellään tavoitteet, vaiheet, välineet ja arviointikriteerit. Eri konteksteissa menetelmä voi viitata sekä laajaan lähestymistapaan että tiettyyn sarjaan toimenpiteitä. Joissain käyttökonteksteissa erotetaan menetelmä ja tekniikka: menetelmä muodostaa yleisen ohjenuoran, kun tekniikka kuvastaa käytännön taitoa tai työkalupakista saatavaa toteutustapaa.

Käyttöalueet: tieteessä puhutaan tieteellisestä menetelmästä ja tutkimusmenetelmästä sekä tutkimuslähestymistavasta; kasvatuksessa opetuksen menetelmistä; oikeustieteessä ja historiantutkimuksessa tieteenalakohtaisista menetelmistä; matematiikassa ratkaisutapoja ja numeerisia menetelmiä; lääketieteessä kliinisiä menettelytapoja. Menetelmien valinta riippuu tutkimuksen tai tehtävän tavoitteista, käytettävissä olevista resursseista sekä kontekstin erityispiirteistä. Hyvä menetelmä on läpinäkyinen, toistettavissa ja sovellettavissa uusiin tilanteisiin.

Etymologia: suomalainen sana menetelmä juontaa ruotsin metod tai latinankielisestä methodus-/greek 'methodos'-juurista. Tämä heijastaa ajatusta systemaattisesta pyrkimyksestä tietoon tai ratkaisuun.

Rajoitteet: menetelmien valinta voi vaikuttaa tuloksiin ja niiden tulkintaan; valvonta, validoituminen ja replikointi ovat tärkeitä. Hyvä käytäntö on raportoida menetelmä yksityiskohtaisesti, jotta muut voivat arvioida ja toistaa tutkimuksia tai sovelluksia.