kyselytutkimukset

Kyselytutkimukset ovat tutkimusmenetelmä, jossa vastaajilta kerätään tietoa ennalta laaditun kysymyssarjan avulla. Tavoitteena on kartoittaa mielipiteitä, asenteita, käyttäytymistä ja taustatietoja erilaisten ilmiöiden ymmärtämiseksi. Kyselyt voivat olla strukturoitu, jolloin kaikille esitetään samat kysymykset samoilla vastausvaihtoehdoilla, tai osin strukturoimaton, jossa kysymykset voivat olla vapaamuotoisempia.

Kyselyt voivat kerätä tietoa useissa medioissa: itse täytettynä verkossa tai paperilla, puhelinhaastatteluna, kirjeitse tai kasvokkain toteutettuna haastatteluna. Kohderyhmä määritellään otannan avulla, ja otanta voi olla tilastollisesti edustava (satunnais- tai stratified-otanta) tai ei-edustava (ei-satunnainen, konseptuaalinen otanta). Kerätyt vastaukset muunnetaan numeeriseksi dataksi tilastollista analyysiä varten.

Kyselytutkimuksissa käytetään erilaisia mittareita, kuten suljettuja kysymyksiä sekä avoimia vastauksia. Yleisiä ovat Likert-tyyppiset asteikot, monivalintakysymykset sekä demografiset taustakysymykset. Tutkimuksen laadussa keskeisiä seikkoja ovat kysymyksien selkeys, mittareiden luotettavuus ja validiteetti sekä kysymyksenasettelun vaikutukset vastauksiin.

Eettiset näkökulmat ovat keskeisiä: suostumus osallistumiseen, yksityisyyden suoja, tietojen suojaaminen ja GDPR-tietojen käsittely sekä tutkimuksen läpinäkyvyys.

Kyselytutkimuksia hyödynnetään laajasti yhteiskuntatieteissä, markkinointi- ja terveysalalla sekä politiikassa, muuttujien yleiseen kuvaamiseen sekä syy-seuraussuhteiden tutkimiseen. Niiden vahvuuksia ovat suuret aineistot ja monipuoliset muuttujat, mutta haasteita ovat esimerkiksi vastausprosentti, vastausmotiivit ja mittausvirheet.