pigmentaatiosta

Pigmentaatio on biologinen prosessi, jossa eliön kudoksissa muodostuu, siirtyy ja järjestäytyy pigmenttejä, joilla on värillinen vaikutus. Se kattaa sekä pigmenttien synnyn että niiden sijoittumisen soluihin ja kudoksiin. Eri eliöissä pigmentaatio vaikuttaa ulkonäköön, identiteettiin sekä UV-suojaukseen ja signaalointiin.

Eläin- ja ihmisbiologiassa keskeisin pigmentti on melaniini, jota syntetisoidaan melanosomeissa olevissa melanosyyteissä ja joka vastaa ihon, hiusten ja verkkokalvon väristä. Melanogeneesiä säätelevät perinnölliset tekijät, entsyymi tyrosinaasi sekä hormonaaliset ja UV-säteilyyn liittyvät viestintäprosessit. Muita tärkeitä pigmenttejä ovat karotenoidit sekä veren hemoproteiinit, jotka vaikuttavat punertaviin ja sinertäviin sävyihin. Kasveissa pigmenttejä tuottavat klorofylli, karotenoidit ja antocyaanit, joiden yhdistelmät määräävät lehtien ja hedelmien värisävyt.

Pigmentaatio vaihtelee yksilöllisesti, iän ja kehityksen mukaan sekä ympäristötekijöiden, kuten UV-säteilyn, vaikutuksesta. Geneettiset tekijät, hormonaaliset tilat ja tulehdukselliset prosessit voivat muuttaa pigmentin tuotantoa ja jakautumista.

Poikkeavuuksia esiintyy sekä hypopigmentaatiossa että hyperpigmentaatiossa. Esimerkkejä ovat albinismi ja vitiligo (hypopigmentaatio) sekä melasma ja jälkivärjäytymät arpien alueilla (hyperpigmentaatio).

Pigmentaatio on keskeinen tutkimusaihe sekä biologiassa että dermatologiassa. Siitä on merkitystä diagnostisissa ja terapeuttisissa konteksteissa sekä maataloudessa että kasvitieteellisessä tutkimuksessa pigmenttien roolin ja värivarantojen seurannassa.