karotenoidit

Karotenoidit ovat kasveissa, levissä ja joissakin bakteereissa esiintyviä rasvaliukoisia pigmenttejä. Niillä on noin 40 hiiliatomia sisältävä pitkä polyene-ketju, jonka konjugoituneet kaksinkertaiset sidokset antavat niille keltaisen, oranssin tai punaisen värin. Karotenoidit jaetaan kahteen pääryhmään: karoteeneihin (joissa ei ole happea) ja xantofylliin (joissa on happi). Esimerkkejä karoteeneista ovat beta-karoteeni, alfa-karoteeni ja lykopeeni; esimerkkejä xantofylliineistä ovat luteiini, zeaksantiini ja astaksantiini.

Karotenoidit toimivat kasveissa fotosynteesin apuväreinä ja auttavat suojaamaan soluja liialliselta valolta sekä hapettumiselta. Niillä on kyky osallistua valonkeruuseen ja auttaa siirtämään energiaa chlorophyllille; niiden pitkä konjugoitunut ketju auttaa dissipoimaan ylimääräistä energiaa. Osa karotenoideista toimii provitamiinina A:n esiasteina ihmisellä; beta-karoteeni on tunnetuin esiaste. Suolistossa beta-karoteeni pilkkoutuu retinaliksi BCMO1-entsyymin avulla, mikä on tärkeää näkötoiminnalle ja immuunijärjestelmän normaalille toiminnalle.

Ravinnosta karotenoideja saa runsaasti värikkäistä hedelmistä ja vihanneksista, kuten porkkanoista, bataateista, kurpitsasta, tomaateista, pinaatista sekä aprikooseista ja mangosta. Rasva parantaa niiden imeytymistä, ja kypsentäminen voi lisätä joidenkin karotenoideiden saatavuutta (esim. lykopeenin tomaateissa).

Terveyteen liittyvät näkökulmat: Karotenoidit ovat yleisesti osa terveellistä ruokavaliota ja niillä on antioksidanttisia ominaisuuksia. Korkeat beta-karoteenilisät eivät kuitenkaan ole suositeltavia tietyillä ryhmillä, kuten tupakoitsijoilla, sillä ne on yhdistetty lisääntyneeseen keuhkosairauksien riskin kasvuun. Suositellaan karotenoideja ensisijaisesti ruokavalion kautta ja suurten lisäravinteiden välttämistä ilman terveydenhuollon neuvontaa.