karotenoideista

Karotenoidit ovat kasveissa, levissä, sienissä ja joissakin bakteereissa esiintyvä pigmenttien ryhmä. Ne muodostavat pääosin C40-tetraterpenoidien rungon ja antavat värin, joka vaihtelee oranssista punertavaan ja keltaiseen. Karotenoidit jaotellaan karoteeneihin (ei happea sisältäviä) ja xantofylliihin (hapella varustettuja yhdisteitä). Esimerkkejä karoteeneista ovat beta-karoteeni, alfa-karoteeni ja lykopeeni; xantofyllyistä tavallisimpia ovat luteiini ja zeaksantiini.

Biosynteesi tapahtuu kasvien plastideissa MEP-reitin kautta. GGPP yhdistetään phytoeneiksi, jota seuraavat desaturaatiot ja isomeroinnit, jolloin syntyy lykopeeni. Lykopeeni voi edelleen muokkaantua karotenoideiksi renkaiden muodostuksella: beta-karoteeni (kaksi beta-rengasta) tai alfa-karoteeni (yksi beta-, yksi epsilon-renka). Konjugoituneet sidokset antavat värin ja auttavat suojaamaan solukalvoja liialliselta valolta.

Roolit: karotenoidit toimivat fotosynteesin appigmentteina laajentaen näkyvän valon absorptiota ja auttavat suojaamaan solukalvoja sekä hapettumiselta valon aiheuttaman stressin aikana. Luteiini ja zeaksantiini ovat tärkeitä silmän verkkokalvon suojaamisessa.

Ravinto ja terveys: monet karotenoidit ovat provitamiini A -aktiivisia (beta- ja alfa-karoteeni sekä beta-cryptoksanti). Ruokavalion karotenoidit löytyvät muun muassa porkkanasta, tomaateista, pinaatista ja aprikooseista. Ne ovat rasvaliukoisia, ja imeytymistä parantaa pienen rasvan sisältävä ateria; kypsentäminen voi parantaa saatavuutta.

Turvallisuus ja sovellukset: yleisesti ruokavaliotasolla karotenoidien nauttiminen on turvallista; suurina annoksina beta-karoteenia on liitetty lisäravinteiden yhteydessä joihinkin riskiryhmiin. Käyttökohteita ovat väriaineet, antioksidantit sekä elintarvikkeiden ja kosmetiikan lisäaineet; niiden pitoisuuksia ja koostumusta mitataan muun muassa HPLC-analyyseillä.