nukleotidijuosteiden

Nukleotidijuosteet ovat polynukleotidiketjuja, jotka muodostavat DNA:n ja RNA:n. Jokainen nukleotidi koostuu sokerista (deoksiriboosi DNA:ssa tai riboosi RNA:ssa), fosfaatista ja yhdestä emäksestä. Emäkset sitoutuvat sokeriin ja muodostavat emäspareja, jolloin syntyy polynukleotidin sokeri-fosfaattinen selkäranka. DNA:n nukleotidit ovat A, T, C ja G; RNA:ssa A, U, C ja G.

DNA:n nukleotidijuosteet muodostavat kaksisäikeisen, kierteisen heliksin. Juosteet ovat antiparallel - suunnassa; toisen juosteen 5' pää on vastakkaisella suunnalla kuin toisen 3' pää. Emästen paritus tapahtuu A–T (kaksi vetysidosta) ja C–G (kolme vetysidosta). Fosfodiesterisidokset pitävät juosteet yhdessä ja muodostavat sokeri-fosfaattisen selkärangan.

RNA koostuu yleensä yhdestä juosteesta ja sisältää riboosia sekä emäkset A, U, C ja G. Urasiili korvaa tymiinia. RNA voi otta erilaisia rakenteita ja toimia välittäjänä soluissa: mRNA välittää geneettisen informaation, tRNA ja rRNA osallistuvat proteiinisynteesiin sekä ribosomien toimintaan ja säätelyyn.

Nukleotidijuosteiden järjestys määrittelee geneettisen informaation sisällön. DNA varastoi perinnöllisen tiedon ja replikoidaan tarkasti seuraaville sukupolville; RNA toimii sekä välittävänä kopiona että useissa solusäätelyprosesseissa. Tutkimuksessa nukleotidijuosteiden rakenne- ja sekvenssitiedot ovat keskeisiä genomitutkimuksessa ja molekyylibiologiassa.