mineraalimuodostumisen

Mineraalimuodostuminen on geologinen prosessi, jolla uudet mineraalit syntyvät kallioperässä, sedimenttikerroksissa ja niiden välissä. Se kattaa sekä kiteytymisen magmaattisista lähteistä että mineraalien uudelleen saostumisen nesteiden kulkiessa ja reagoidessa ympäristön olosuhteiden kanssa. Prosessi riippuu lämpötilasta, paineesta, liuosten kemiallisesta koostumuksesta sekä nesteiden liikkeestä ja vuorovaikutuksesta kivilajien kanssa.

Päätyypit ovat magmakiteinen kiteytyminen, hydrotermalinen muodostuminen, sedimentaarinen saostuminen sekä metamorfinen muokkautuminen. Magmakiteisessä kiteytymisessä magma jähmettyy ja kiinteytyy, jolloin mineraalit kiteytyvät ja muodostavat kivilajin rakennetta; yleisiä mineraaleja ovat kvarts, plagioklaasit ja mika. Hydrotermalisessa muodostumisessa lämpimät vesiliuokset kulkeutuvat kallioperässä ja uudelleen saostavat mineraaleja rakennelistojen rakoihin sekä rakenteisiin, jolloin syntyy usein kvartsia, kalsiittia sekä sulfidipitoisia mineraaleja. Sedimentaarisessa muodostumisessa mineraalit saostuvat liuoksista evaporoinnin tai kemiallisen saostumisen seurauksena, jolloin yleisiä tuloksia ovat karbonaatit ja evaporiitit. Metamorfinen muodostuminen tapahtuu olemassa olevien mineraalien uudelleenjärjestäytyessä korkeamman lämpötilan ja paineen vaikutuksesta, mikä voi tuottaa garnetteja, mikaa ja muita uudelleenkonfiguroituneita mineraaleja. Biogeeninen mineraalimuodostuminen johtuu eliöiden toiminnasta, esimerkiksi biologisen karbonaatin tai silikaatin kertymisestä organisten rakenteiden kautta.

Mineraalimuodostumisen tunteminen auttaa tulkitsemaan geologisia kehitysvaiheita, löytämään malmivarantoja ja ymmärtämään kivilajien monimuotoisuutta sekä ympäristöolosuhteiden historiallista muutosta.