mineraalimuodostuminen

Mineraalimuodostuminen, eli mineralogia, on tieteenala, joka tutkii mineraalien alkuperää, koostumusta, rakennetta, fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia sekä niiden esiintymistä maapallolla. Mineraalit ovat luonnossa esiintyviä, epäorgaanisia kiinteitä aineita, joilla on järjestynyt atomirakenne ja määritelty kemiallinen koostumus. Niiden muodostumiseen vaikuttavat monet geologiset prosessit.

Yleisimpiä mineraalimuodostumisen prosesseja ovat magmaattinen kiteytyminen, sedimentaatio ja metamorfoosi. Magmaattisessa kiteytymisessä mineraalit muodostuvat sulasta kiviaineksesta eli magmasta sen jäähtyessä ja kiteytyessä. Esimerkiksi graniitin mineraalit, kuten kvartsi ja maasälpä, ovat muodostuneet tällä tavalla. Sedimenttiset mineraalit puolestaan syntyvät olemassa olevien mineraalien rapautuessa ja kuluttua, jolloin syntyneet ainekset kulkeutuvat ja kerrostuvat uusiksi muodostumiksi. Hiekkakivi ja savikivi ovat esimerkkejä sedimenttisistä kivilajeista, jotka koostuvat mineraalirakeista. Metamorfiset mineraalit syntyvät, kun olemassa olevat kivet altistuvat korkealle paineelle ja lämpötilalle maankuoren sisällä, mikä muuttaa niiden mineraalikoostumusta. Marmori ja liuske ovat esimerkkejä metamorfisista kivistä.

Mineraalien muodostuminen on jatkuva prosessi, joka on muokannut ja muokkaa edelleen maapallon pintaa ja sisäosia. Mineraalien tutkiminen antaa meille tietoa maapallon historiasta, sen mineraalivaroista ja niihin liittyvistä luonnonilmiöistä. Mineraalit ovat myös tärkeitä teollisuuden raaka-aineita, joita käytetään monissa eri tuotteissa rakentamisesta elektroniikkaan.