Sedimenttiset

Sedimenttiset viittaavat geologiassa kivilajiryhmään, joka muodostuu sedimentaatiolla ja sitä seuraavalla lithifikaatiolla. Ne syntyvät, kun kuluneet hiukkaset tai liuenneet aineet kerrostuvat, tiivistyvät ja kovettuvat. Sedimenttiset kivet jaetaan kolmeen päätyyppiin: klastisiin, kemiallisiin ja biogeneettisiin. Klastiset sedimenttiset kivet koostuvat kiviainesta, kuten hiekkasta tai pienemmistä hiukkasista, ja esimerkkejä ovat hiekkakivet, liuskakivet ja konglomeraatit. Kemialliset sedimenttiset kivet syntyvät veden mukana liuenneiden aineiden kiteytyessä ja sadepintojen muodostuessa; tavallisia esimerkkejä ovat kalkkikivi ja dolomiitti. Biogeneettiset (biogeneettiset tai biochemical) sedimenttiset kivet liittyvät organismeja ja niiden jäännöksiä; kuuluisimpia esimerkkejä ovat kivihiili sekä joidenkin kalkkikivien biologinen muodostuminen.

Sedimenttiset kivet ovat usein kerrostuneita, ja niissä voi esiintyä fossiileja sekä erilaisia sedimentaarisia rakenteita kuten kerrostuneisuutta, ripples- tai cross-bedding-merkkejä sekä halkeamakuvioita. Ne heijastavat menneitä ympäristöjä, kuten jokia, järviä, deltoja sekä merenalaisia ja rannikkoympäristöjä, ja niitä käytetään usein ilmaston ja elämän historian tulkinnassa.

Käytännössä sedimenttiset kivet muodostavat merkittävän osan maapinnan uloimmasta kivikehästä. Ne ovat tärkeitä maa- ja vesivarat sekä fossiilisten polttoaineiden lähteitä, ja ne tarjoavat arvokasta tietoa geologista aikajaksoista sekä menneiden elinympäristöjen tutkimuksesta.