mikroverisuoniston

Mikroverisuonisto, eli mikroverenkierroksen verkosto, kattaa kehon pienimmät verisuonijärjestelmät kuten kapillaarit sekä pienet arteriolien ja venulien haarat. Se ulottuu lähes kaikkiin kudoksiin ja vastaa aineiden vaihdon toteutumisesta veren ja kudoksen välillä, mukaan lukien hapen ja ravinteiden toimitus sekä hiilidioksidin ja aineenvaihduntatuotteiden poistaminen.

Rakenteeltaan mikroverisuonisto koostuu endoteelisolujen muodostamasta kapillaariseinästä, basement-membranesta sekä tukisoluista kuten perisyytit (perisyytit). Kapillaarit muodostavat laajan vaihtopinnan, jonka kautta kasvaa kuukausittain tapahtuva veden ja aineiden siirto kudoksiin ja takaisin.

Toiminnallinen säätely perustuu kudoskohtaisiin autoregulaation mekanismeihin sekä endoteelisignaaleihin, kuten typenoksidiin (NO), endoteliiniin ja prostaglandiinien kaltaisiin molekyyleihin. Verenvirta mukautuu kudosmetaboliaan ja lämpötilaan; autonominen hermosto sekä hormonit voivat vaikuttaa verenvirran määrään ja kapillaariverkoston läpäisevyyteen. Mikrovaskulaarinen remodelointi ja angiogeneesi mahdollistavat tiheämmän tai harvemman kapillaariverkoston kudosten tarpeiden mukaan.

Kliinisesti mikroverisuoniston häiriöt liittyvät moniin sairauksiin. Diabetes mellitus aiheuttaa mikroangiopatian, joka vaikuttaa silmiin, munuaisiin ja alaraajoihin. Verenpainetauti, aineenvaihdunnan häiriöt ja tulehdukselliset sairaudet voivat heikentää mikroverisuoniston toimintaa. Aivojen mikroverisuonitus vaikuttaa aivohalvausten ja kognitiivisen terveyden riskitasoon; silmän verkkokalvon muutokset heijastavat usein systeemisiä mikroverisuonen ongelmia.

Tutkimuksessa mikroverisuonistoa tarkastellaan muun muassa kapillaroskopiaan ja kapillarometriaan sekä kuvantamismenetelmiin kuten kontrastiangiografiaan, MRI:iin ja CT-skannauksiin. Solu- ja molekyylitasolla keskitytään endoteelisolujen, perisyytien ja basalaarilamina vuorovaikutuksiin sekä kasvutekijöihin kuten VEGF:iin ja angiopoietiineihin.