kapillaariseinästä

Kapillaariseinä viittaa ohueen seinämään, joka muodostaa verisuonten kapillaarien, eli hiussuonten, rajapinnan ympäröivään kudokseen. Nämä seinät ovat erittäin ohuita, tyypillisesti vain yhden solukerroksen, endoteelisolujen, paksuisia. Tämä rakenteellinen ominaisuus on kriittinen kapillaarien ensisijaisen tehtävän kannalta: aineiden vaihdon mahdollistaminen veren ja ympäröivien kudosten välillä.

Kapillaariseinän ohuus minimoi diffuusiomatkan, jonka kautta happi, hiilidioksidi, ravintoaineet ja kuona-aineet kulkevat verenkierrosta kudoksiin ja päinvastoin. Endoteelisolujen lisäksi kapillaariseinä sisältää tyvikalvon, joka tarjoaa mekaanista tukea ja toimii suodattimena tietyille aineille. Joissakin kapillaarityypeissä, kuten jatkuvissa kapillaareissa, endoteelisolut ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Fenestroiduissa kapillaareissa on pieniä reikiä eli fenestraatioita, jotka lisäävät läpäisevyyttä. Sinusoidiset kapillaarit ovat laajempia ja niissä on aukkoja endoteelisolujen välissä, mikä mahdollistaa suurten molekyylien ja jopa solujen kulkeutumisen. Kapillaariseinämän läpäisevyys vaihtelee kudosten tarpeiden mukaan, ja se voi säätyä eri fysiologisten tilanteiden aikana.