mastsoluihin

Mastsoluihin on termi, jolla viitataan mastsoluihin, immuunijärjestelmän soluryhmään, jotka sijaitsevat pääasiassa sidekudoksissa sekä limakalvoilla, kuten iholla, keuhkojen hengitystie- ja ruoansulatuskanavien seinämissä. Ne varastoivat ja vapauttavat välittäjäaineita ja reagoivat nopeasti patogeeneihin tai allergisiin ärsykkeisiin. Mastsolujen kehitys alkaa hematopoieettisista kantasoluista; kudoksiin ne siirtyvät kypsyäkseen kasvutekijöiden sekä c-KIT-reseptorin (CD117) vaikutuksesta.

Mastsoluja on kahden päätyypin mukaan: sidekudostyypin mastsolut ja limakalvotyypin mastsolut. Niiden granuloissa on histamiinia, hepariiniä sekä proteaasien, kuten tryptaasin ja kymaseen, aineita. Mastsolujen pinnalla on FcεRI-reseptori IgE:lle, mikä mahdollistaa allergisen vasteen laukaisun, kun IgE sitoutuu allergian kohteena olevaan antigeeniin.

Kun FcεRI-reseptoriin kohdistuu ristikkäissidonta, mastsolut degranuloituvat ja vapauttavat sekä varastoituneita että uusia välittäjäaineita, kuten leukotrieneja, prostaglandiini D2:ta ja erilaisia sytokiineja. Tämä voi johtaa verisuonten läpäisevyyden lisääntymiseen, sileän lihaksen supistumiseen ja limanerityksen lisääntymiseen.

Mastsolujen tehtävä on sekä osallistua kudosten puolustukseen että allergisiin tulehduksiin. Ne osallistuvat haavojen paranemiseen sekä kudosten remodellointiin. Tutkimuksessa mastsolut toimivat immuunijärjestelmän markkereina niiden ilmentyvyyden kautta, esimerkiksi tryptaasin, FcεRI:n ja CD117:n pintamerkkien avulla.