makuuasennossa

Makuuasento on lääketieteessä, hoidossa ja liikunnassa käytetty yleistermi, jolla tarkoitetaan kehon asentoa makuulla eli vaakasuorassa suhteessa gravitaatioon. Termi kattaa useat tilanteet ja voi viitata sekä yleisesti siihen, että henkilö makaa, että tarkempiin suuntiin määritettyihin makuuasennoihin. Makuuasentoja ovat esimerkiksi selin makuuasento, vatsallaan makuuasento ja kylkiasento (sivuttain makaaminen).

Sovellusalueet ja käyttökontekstit vaihtelevat. Makuuasentoja käytetään potilaan tutkimisessa ja kuvantamisessa, kuten röntgen-, CT- tai MRI-tutkimuksissa, sekä kirurgisissa ja anestesiatilanteissa. Myös lepo- ja kuntoutusjaksoilla makuuasentoja hyödynnetään kehon tuen ja liikkeiden hallinnan helpottamiseksi sekä kipujen tai paineiden lievittämiseksi. Valinta määräytyy tilan mukaan: esimerkiksi selin makuuasento mahdollistaa etuosan tutkimisen ja tuki- ja hengityselinten vaikutusten arvioinnin, kun taas vatsallaan makaaminen voi helpottaa jonkin alueen pääsyn tai kivun hallinnan tarpeita. Kylkiasento taas voi helpottaa erityisiä oireita tai keuhkojen ilmanvaihtoa.

Turvallisuus ja säännöllinen arviointi ovat olennaisia makuuasennon käytössä. Joissakin sairauksissa tai leikkausten jälkeen asento voi vaikuttaa hengitykseen, verenkiertoon tai paineisiin sisäelimissä, jolloin hoitohenkilökunta valitsee potilaalle parhaiten soveltuvan makuuasennon ja seuraa sen vaikutuksia. Makuuasentoihin liittyvä terminology ja variaatiot ovat yleisiä sekä kliinisessä että päivittäisessä kielenkäytössä.