maakaasusta

Maakaasu on fossiilinen polttoaine, joka esiintyy suurina varastoina maankuoren uumenissa. Sen pääainesosa on metaani (CH4), mutta siihen sisältyy usein pieniä määriä etaania, propaania ja butaania sekä epäpuhtauksia kuten hiilidioksidia, typpeä ja rikkivetyä (H2S). Ennen käyttöä kaasu puhdistetaan: nestemäiset hiilivedyt erotetaan, kosteutta poistetaan ja epäpuhtauksia vähennetään. Puhdistettu kaasu voidaan kuljettaa putkistoilla, nesteytettynä LNG:nä tai paineistetussa muodossa CNG:na.

Maakaasun muodostuminen tapahtuu geologisen prosessin seurauksena, jossa orgaaninen aines muuttuu kaasumaiseksi miljoonien vuosien aikana. Kaasu varastoituu suojattujen kerrosten alle ja esiintyy sekä perinteisissä että epäkonventionaalisissa varastoryhmissä, kuten shale- ja tiiviskaasivarastoissa.

Tuotanto alkaa porauksella. Perinteisissä kaasuvarastoissa kaasua johdetaan suoraan putkistoihin ja puhdistetaan ennen siirtoa. Tiivi- ja shale-kaasut vaativat usein hydraulista murtamista (fracking). Nestemäiset hiilivedyt erotellaan, kosteutta sekä rikkivetyä poistetaan, ja lopullinen kaasu toimitetaan LNG:nä tai CNG:nä käytettäväksi.

Maakaasua käytetään pääasiassa lämmitykseen, sähkön tuotantoon ja teollisuudelle. Se tuottaa vähemmän hiilidioksidia energiaa kohden kuin kivihiili, mutta metaanivuodot sekä epäpuhtaudet voivat lisätä ilmastovaikutuksia. Infrastruktuurin turvallisuus ja päästövähennystoimet ovat tärkeitä.

Maailman suurimmat tuotantomaan ovat Yhdysvallat, Venäjä, Iran, Qatar ja Norja. Kaasun kaupankäynti jakautuu pitkäaikaisiin sopimuksiin sekä LNG-kaupankäyntiin; hinnat heijastavat kysynnän, tarjonnan ja geopoliittisen tilanteen muutoksia.