lymfoidiset

Lymfoidiset kudokset ovat immuunijärjestelmän solujen kehityksen ja toiminnan kannalta keskeisiä rakenteita. Niissä kerätään, esitetään ja muokataan antigeeneja ja käynnistetään adaptiivinen immuunivaste. Lymfoidiset kudokset sijaitsevat sekä keskuksissa että perifeerisissä alueissa ja muodostavat laajan, järjestäytyneen verkoston immuunitoimintojen ylläpitämiseksi.

Lymfoidiset kudokset jaetaan primaarisiin (keskus) ja sekundaarisiin (perifeerisiin). Primaariset elimet ovat luuydin ja kateenkorva, joissa lymfosyytit kehittyvät ja T-solut erilaistuvat. Sekundaareihin kuuluvat imusolmukkeet, perna sekä limakalvoihin liittyvät lymfoidiset alueet kuten tonsillit (kitarisat), adenoidit sekä MALT, jonka osia ovat ohutsuolen Peyerin plakit.

Toiminta: Primaarien elinten tehtävänä on lymfosyyttien kehitys. Sekundaariset elimet tarjoavat paikkoja, joissa lymfosyytit kohtaavat antigeeneja, tulevat aktivisoituneiksi ja muistisolut kehittyvät. Lymfoidikudoksissa on B- ja T-soluja sekä antigeenin esittäjiä soluja kuten dendriittisiä soluja ja makrofageja. Imusolmukkeissa ja perna muodostuu germinaalikeskuksia, joissa B-soluilla tapahtuu kypsyminen ja muistisolujen muodostuminen.

Vuorovaikutus ja sairaudet: Lymfoidiset kudokset ovat keskeisiä immuunivasteen laadussa ja vakaudessa. Niiden patologinen laajeneminen tai väärä toiminta liittyy esimerkiksi lymfoomeihin, autoimmuunisairauksiin ja kroonisiin tulehduksiin. Tutkimus ja kliininen diagnostiikka hyödyntävät kuvantamista ja kudosnäytteitä kudosten tilan arvioimiseksi.