Imusolmukkeissa

Imusolmukkeet ovat pavunmuotoisia imukudoksen elimiä, jotka sijaitsevat ryhminä ympäri kehoa, erityisesti kaulan, kainaloiden ja nivusten alueilla. Niiden tehtävänä on suodattaa imunestettä, vangita bakteereja, viruksia ja muita vieraita aineita sekä käynnistää immuunivaste. Imusolmukkeissa on lymfosyyttejä ja makrofageja, jotka esittelevät antigeenejä ja aktivoivat T- ja B-lymfosyyttejä.

Kun imusolmukkeet reagoivat infektioon, ne turvottuvat. Turvotus voi olla kivulias tai kivuton ja se voi ilmetä äkillisesti tai kroonistua. Yleisimmät syyt ovat yleiset hengitystieinfektiot, muut virukset ja bakteeri-infektiot sekä autoimmuunisairaudet. Harvemmin pitkäkestoinen tai nopeasti etenevä turvotus voi viitata pahanlaatuiseen sairauteen, kuten lymfoomaan tai etäpesäkkeisiin.

Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen. Tarvittaessa käytetään kuvantamistutkimuksia, kuten ultraääntä, tietokonetomografiaa tai magneettikuvausta. Kevyet tapaukset hoituvat usein seurannalla ja oireiden hoitamisella, mutta epäiltäessä vakavaa syöpää voidaan tehdä näyte imusolmukkeesta, esimerkiksi neulanäyte tai koepala, histologista tutkimusta varten.

Hoito määräytyy syyn mukaan. Infektioihin liittyvät turvotukset paranevat useimmiten lepäämällä, riittävästi nesteitä nauttimalla ja tarvittaessa antibiootteja. Lymfoomien tai etäpesäkkeiden hoitoon käytetään onkologisia menetelmiä, kuten kemoterapiaa, radioterapiaa tai kirurgisia toimenpiteitä. Seuranta on tärkeää sekä infektion että syöpätapausten yhteydessä.