luonnonsuojelun

Luonnonsuojelun käsite viittaa toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuus, ekosysteemien toiminta sekä niiden palvelut. Siihen kuuluu sekä uhanalaisten lajien suojelu että elinympäristöjen säilyttäminen ja palauttaminen sekä kestävän käytön edistäminen luonnonvaroja koskevassa päätöksenteossa. Luonnonsuojelu tähtää myös luonnon arvojen ja kulttuuriperinnön huomioimiseen sekä ihmisten hyvinvoinnin ja osallistumisen tukemiseen.

Suomessa luonnonsuojelua säädellään sekä kansallisella lainsäädännöllä että EU-tason direktiiveillä. Keskeisiä ovat Laki luonnonsuojelusta sekä EU:n Habita­ts- ja Birds-direktiivit, joiden toteuttaminen näkyy Natura 2000 -verkoston muodostamisessa. Kansallinen hallinto vastaa suojelualueiden perustamisesta, valvonnasta ja käytännön hallinnoinnista, ja siihen osallistuvat muun muassa Metsähallitus sekä ympäristö- ja aluehallinnon viranomaiset.

Keskeisiä keinoja ovat suojelualueiden perustaminen (kansallispuistot, luonnonpuistot, suojelualueet jne.), uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen suojelu sekä ekologisten yhteyksien turvaaminen. Lisäksi arvioidaan ja valvotaan hankkeiden ympäristövaikutuksia, ja edistetään kestävää maankäyttöä sekä yhteensovittamista taloudellisten tarpeiden kanssa. Tavoitteena on luoda toimiva kokonaisuus, jossa luonnon monimuotoisuus säilyy sekä ekosysteemipalvelut voivat vastata yhteiskunnan ja yksilöiden tarpeisiin.

Haasteina ovat ilmastonmuutos, elinympäristöjen pirstaloituminen, vieraslajit sekä rahoituksen ja eri intressien yhteensovittamisen tarpeet. Näitä pyritään ratkaisemaan kansainvälisen yhteistyön, tutkimuksen ja ennakkoluulottoman ajattelun avulla.