luonnonkumia

Luonnonkumi on cis-1,4-polyisopreenista koostuva elastinen kumi, jota pääasiassa tuotetaan Hevea brasiliensis -puun maitiaisnesteestä (latex). Se on tärkein kaupallinen luonnonkumin raaka-aine, ja sen ominaisuudet riippuvat kasvupaikasta sekä käsittelymenetelmistä.

Lähde ja tuotanto: Suurin osa nykyisestä luonnonkumista tuotetaan trooppisilla alueilla, erityisesti Kaakkois-Aasiassa (Thaimaa, Indonesia, Malesia) sekä muillakin trooppisilla alueilla. Latex kerätään tukkemalla puun kuorta, jolloin maitiaisneste virtaa keräyssäiliöihin; kerätty nestemäinen latex koaguloidaan ja kuivataan, jolloin syntyy kumi-levyjä, -kuituja tai muita tuotteita.

Prosessi ja ominaisuudet: Latex koaguloidaan esimerkiksi natriumkloridin- tai asetaattiliuosten avulla ja kuivataan. Lopullinen kumi voidaan vulkanisoida sulfideilla, mikä parantaa sen lujuutta ja lämpötilankestoa. Luonnonkumi on erinomainen palautuvuus ja kulutuskestävyys, mutta sen suorituskyky heikkenee korkeiden lämpötilojen ja öljyjen vaikutuksesta. Se voi aiheuttaa allergioita joillekin ihmisille.

Käyttökohteet: Renkaat, tiivisteet, letkut, kengänkumituotteet sekä lääkinnälliset kertakäyttöisissä käsineet ovat tyypillisiä luonnonkumin sovelluksia.

Historia: Luonnonkumi on peräisin Amazonian alueelta, ja sen käyttö tunnettiin ennen eurooppalaista tutkimusmatkailua. 1800-luvulla vulkanisaatio keksittiin (Charles Goodyear, 1839; patentti 1844), mikä paransi kumin kestävyyttä ja lämpötilankestoa sekä johti laajamittaiseen tuotantoon.

Ympäristö ja kestävyys: Luonnonkumi on uusiutuva luonnonvara, mutta tuotanto voi vaikuttaa metsien häviämiseen ja markkinoiden hintavaihteluihin. Kestävät viljelymenetelmät, sertifiointi ja reilut toimintamallit ovat tärkeitä kysymyksiä.