maitiaisnesteestä

Maitiaisneste, yleisesti kolostrumina tunnettu, on nisäkkäiden rintamaidon ensimmäinen erittymä syntymän jälkeen. Se eroaa myöhemmin erittyvästä maitoaineksesta sekä koostumukseltaan että tarkoitukseltaan: maitiaisneste on paksumpaa, kellertävämpää ja runsasproteiinista, ja sen immunologinen sisältö on erityisen runsas.

Maitiaisnesteessä korostuvat immunoglobuliinit, erityisesti secretory IgA, sekä laktoferriini, lysozymi ja muut antimikrobiset sekä immunologiset komponentit. Siellä on myös leukosyyttejä, kasvutekijöitä sekä runsaasti oligumsakkarideja, vitamiineja ja mineraaleja. Proteiinien määrä on korkeampi kuin aikuismaitossa, kun taas rasva ja laktoosi voivat olla alhaisempia. Näiden ominaisuuksien ansiosta maitiaisneste antaa vastasyntyneelle passiivisen immuniteetin ja tukee suoliston kehitystä sekä suojakyvyn muodostumista.

Ajankohtaisesti maitiaisnesteen eritys alkaa useimmiten viimeisinä raskausviikkoina ja jatkuu syntymän jälkeen muutaman päivän. Ensimmäisten päivien aikana erittyvän kolostrumin määrä vähenee, ja siirrytään vähitellen varhaiseen maitoon. Imeväisikäisen suoliston läpäisykyky immuunikomponenteille on suurimmillaan noin 24–48 tunnin kuluessa syntymästä, minkä jälkeen sen imeytyminen vähenee.

Lajikohtaisesti maitiaisnesteen koostumus ja määrä vaihtelevat. Ihmisellä yleisesti pienempi tilavuus korvautuu pitkäkestoisella immuunisuojalla, kun taas esim. useissa keskiraskausmaitoja tuottavissa eläimissä kolostrumin määrä ja merkitys voivat olla suurempia. Maitiaisnesteellä on siten keskeinen rooli vastasyntyneen alkuravinnossa ja immuunisuojassa.