lomautuminen

Lomautuminen tarkoittaa tilapäistä työnteon ja palkan keskeyttämistä siten, että työsuhde pysyy voimassa mutta työaika on tauolla määräajaksi. Lomautus ei ole sama asia kuin irtisanominen; sen tarkoituksena on säilyttää työntekijän asema yrityksessä ja palauttaa hänet töihin, kun tilanne hyväksyntätilanteessa helpottuu.

Lomauttamiseen johtavat yleisesti tilapäiset tuotannolliset tai taloudelliset syyt, kuten kysynnän lasku, tuotannon tilapäinen pysähtymisvaihe tai muutosmarkkinat. Lainsäädäntö sekä mahdolliset työehtosopimukset määrittelevät, milloin lomautus on sallittu ja miten se käytännössä toteutetaan. Usein lomautettavuus edellyttää neuvotteluja työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, sekä kirjallista suunnitelmaa lomautuksen kestosta ja ehdoista.

Käytännössä lomautus voidaan toteuttaa kokonaan palkatta tai osittain pienennettynä työaikana, riippuen yrityksen tilanteesta ja sovellettavista sopimuksista. Pidennetyt tai toistuvat lomautukset voivat lisäksi vaikuttaa palkkaukseen ja työntekijän asemaan. Lomautetulla on oikeus työsuhteeseensa ja voi olla oikeutettu hakemaan työttömyysturvaa sovellettavien sääntöjen mukaan. Yleensä työnantaja ilmoittaa lomautuksesta asianomaisille ja hoitaa vietävä asiat kirjallisesti sekä noudattaa paikallisia sääntöjä.

Lomautus päättyy, kun tilanne normalisoituu tai työmahdollisuudet palaavat, jolloin työntekijä palaa töihin. Mikäli tilanne ei parane, työnantaja voi edetä työsuhteen purkamisella tai uuden järjestelyn kautta. Lomautuminen eroaa irtisanomisesta siinä, että kyseessä on väliaikainen keskeytys eikä työsuhteen lopullinen päättyminen.