liuotusmenetelmät

Liuotusmenetelmät, eli uuttomenetelmät, ovat prosesseja, joissa haluttu aine erotetaan seoksesta käyttämällä sopivaa liuottimen. Liuotin valitaan aineen liukoisuuden perusteella eri aineosissa. Prosessi alkaa sekoittamalla materiaalia, josta aine halutaan erottaa, liuottimeen. Tämän jälkeen liukoinen aine liukenee liuottimeen, kun taas liukenemattomat osat jäävät kiinteään muotoon tai erilliseen faasiin.

Seuraava vaihe on erotus, joka toteutetaan yleensä suodattamalla tai dekantoimalla. Suodattamisessa kiinteä aine erotetaan nestemäisestä liuoksesta suodatinpaperin tai muun suodatinmedian avulla. Dekantoimisessa puolestaan nestettä kaadetaan varovasti pois kiinteän aineen päältä, jättäen kiinteän aineen astian pohjalle.

Viimeisenä vaiheena liuotin poistetaan uutetusta aineesta. Tämä tapahtuu yleensä haihduttamalla, tislaamalla tai kiteyttämällä. Haihdutuksessa liuotin annetaan haihtua huoneenlämmössä tai lämmitettynä, jolloin jäljelle jää uutettu aine. Tislaus soveltuu silloin, kun liuotinta ja uutettua ainetta voidaan erottaa toisistaan kiehumispiste-erojen perusteella. Kiteyttämällä puolestaan haluttu aine saostetaan liuoksesta hallitusti, jolloin saadaan puhtaampaa tuotetta. Liuotusmenetelmiä käytetään laajasti esimerkiksi lääketeollisuudessa, elintarviketeollisuudessa ja kemianteollisuudessa erilaisten yhdisteiden erottamiseen ja puhdistamiseen.