lipidistä

Lipidit ovat biologisia molekyylejä, joita pidetään usein hydrofobisina ja veteen vähän tai ei lainkaan liukenevina. Niillä on keskeinen rooli energian varastoinnissa, solukalvon rakenteessa sekä solujen ja kudosten toiminnassa erilaisten signaalimolekyylien raaka-aineina. Lipidit muodostuvat eri yhdisteistä, joita yhdistää yhteinen taipumus olla raskasrasvainen ja liukoisuus orgaanisiin liuottimiin.

Lipidit jaetaan yleisesti kolmeen pääryhmään: triglyseridit (neutral lipids), fosfolipidit ja sterolit sekä niihin liittyvät yhdisteet kuten sfingolipidit. Triglyseridit toimivat suurena energianlähteenä ja talletusmuodossa erityisesti rasvakudoksessa. Fosfolipidit ja sfingolipidit ovat keskeisiä solukalvon rakenteessa; fosfolipidien kaksipuolisko rakentaa bilayerin, jonka ominaisuudet vaikuttavat kalvon läpäisevyyteen ja proteiinien toimintaan. Sterolit, kuten kolesteroli, ovat limittäin sekä kalvon nesteen hallinnassa että esiasteina steroidihormoneille.

Ruoansulatus ja aineenvaihdunta käsittelee lipidejä siten, että sappisuolat emulgoivat rasvat ja haiman lipaasit pilkkovat triglyseridejä vapaisiin rasvahappoihin ja monoglyserideihin. Nautitut lipidit imeytyvät suolistossa ja rakennetaan uudelleen triglyserideiksi, jotka kuljetaan lipoproteiinien (kuten VLDL, LDL, HDL) mukana verenkiertoon. Soluissa beeta-oksidaatio tuottaa energiaa, ja lipidit toimivat myös signaling- ja rakennelähteinä sekä hormonien esiasteina.

Terveydelle lipideillä on sekä välttämättömyyksiä että riskitekijöitä. Tärkeitä ovat välttämättömät rasvahapot ja lipoproteiinien koostumus; liialliset määrät tai epätasapaino LDL:n ja HDL:n välillä voivat lisätä valtimosairauksien riskiä. Lipidit ovat siten keskeinen osa biokemiaa ja fysiologiaa, sekä rakenteeltaan että toiminnaltaan monitahoisia.