fysiologiaa

Fysiologia on biologian ala, joka tutkii elävien organismien toimintojen mekanismeja ja säätelyä. Se tarkastelee, miten elimet, solut ja kudokset toimivat yhdessä ylläpitääkseen elintoimintoja, kuten homeostaasia, metaboliaa ja sopeutumista ympäristöön.

Tutkimuskohteet ja tasot ovat laajat: järjestelmäfysiologia kattaa esimerkiksi kardiovaskulaarisen, hengitys- ja aineenvaihduntafysiologian; solujen ja molekyyli- en fysiologia keskittyy biokemiallisiiin prosesseihin; neurofysiologia tarkastelee hermoston toimintaa ja sen vuorovaikutuksia.

Tutkimusmenetelmät yhdistävät kokeellisia ja kuvaavia menetelmiä, kuten elektrofysiologiaa, mittaus- ja kuvantamismenetelmiä (MRI, PET), molekyylibiologiaa ja bioinformatiikkaa. Tutkimusta tehdään sekä in vivo että in vitro ja usein myös laskennellisilla malleilla.

Historian kehitys ulottuu antiikin Kreikkaan, mutta moderni fysiologia kehittyi 1800-luvulla Claude Bernardin ja muiden tutkijoiden työn myötä. Bernardin käsitteet homeostaasista ja säätelystä ovat keskeisiä nykyfysiologiassa.

Sovellukset kattavat lääketieteen perus- ja kliinisen tutkimuksen, diagnostiikan, terveyden ylläpidon sekä lääkkeiden kehityksen. Fysiologian tutkimus vaikuttaa myös urheilutieteisiin, ravitsemukseen ja biolääketieteelliseen teknologiaan.

Koulutus: fysiologiaa opiskellaan yleensä biotieteissä tai lääketieteessä. Tutkintoja ovat kandidaatti, maisteri ja tohtori, ja alan työssä painotetaan laboratorio- ja kliinisiä taitoja.