laboratoriotiedon

Laboratoriotieto tarkoittaa laboratorioanalyyseista syntyvää tietoa, jota terveydenhuollossa käytetään diagnosointiin, hoidon seurantaan ja tutkimukseen. Tietoon sisältyy sekä numeeriset mittaustulokset että laadulliset tulokset sekä niihin liittyvä näytteen tunniste, otto- ja analyysiajankohdat, käytetty analyysimenetelmä, mittauslaitteet sekä yksiköt ja viitearvot.

Laboratoriotiedon käyttö on keskeistä kliinisessä päätöksenteossa, diagnoosien määrityksessä, hoidon suunnittelussa ja seurannassa sekä tiedonvälityksessä laboratorion, hoitoyksikön ja tutkimuslaitosten välillä. Sitä hyödynnetään myös epidemiologisessa tutkimuksessa ja laadunvarmistuksessa sekä potilastiedon hallinnassa.

Laboratoriotietojen hallintaan liittyvät laboratoriotietojärjestelmät (LIS), jotka tallentavat näytteet, tulokset, menetelmät ja raportoinnin. Ne integroituvat sähköisiin potilastietojärjestelmiin (EHR/HIS) ja hoitoketjuihin. Yhteentoimivuutta edistetään standardeilla ja koodauksilla kuten HL7 FHIR -standardeilla, LOINC-koodauksella testeille, UCUM-yksiköillä sekä SNOMED CT -käsitteillä. Suomessa käytetään esimerkkinä Kanta-palveluita potilastiedon ja lab-tulosten jakamiseen.

Tietoturva ja laadunhallinta ovat oleellisia: laboratoriotietojen käsittelyyn liittyy arkistointi, pääsyoikeudet, auditointi, potilaan suostumukset ja tietosuoja-asetukset (GDPR). Tietojen laadun varmistamiseen sisältyy tarkkuus, ajantasaisuus, jäljitettävyys ja versionhallinta sekä analyysien validointi ja näytteiden sekä prosessien seuranta.

Haasteina korostuvat järjestelmien välinen yhteentoimivuus, semanttinen yhteentoimivuus ja tiedon oikeellisuuden varmistaminen. Tulevaisuudessa painottuvat reaaliaikainen tiedonsiirto, kliinisen päätöksenteon tueksi tarkoitettu analytiikka sekä tietoturvan ja yksityisyyden parempi huomioiminen.