käännöstekstitykseen

Käännöstekstitykseen, yleisesti tunnettu nimellä käännöstekstitys, viittaa audiovisuaalisen sisällön kääntämisen ja tekstityksen luomisen prosessiin. Siinä puhuttu dialogi muutetaan kirjoitetuksi tekstiksi, joka näytetään katselijoille.

Prosessi sisältää käännöksen, puhujien erottelun, ajastus sekä tekstien riittävän tiivistämisen näytölle yhdellä tai kahdella rivillä. Lisäksi huomioidaan kulttuurinen lokalisointi, oikeinkirjoitus, välimerkit sekä rivien pituus ja puheen rytmi.

Rajoitteet ja standardit: Tekstityksen lukunopeus ja näytön tila rajoittavat rivien määrän ja merkkimäärän. Yleisimmät ohjeet ovat enintään kaksi yhtäaikaista riviä ja rivin pituus noin 32–42 merkkiä. Tekstin on pysyttävä näytöllä riittävän kauan luettavaksi ja ajoituksen on seurattava puheen rytmiä.

Työnkulku ja työkalut: Työ alkaa lähde-dialogin käännöksestä, jota seuraa kulttuurinen adaptointi, ajoitus ja rivien jakaminen. Lopuksi suoritetaan laatutarkastus ja tiedostojen vienti videoon. Yleisimpiä formaatteja ovat SRT, VTT ja SSA/ASS, ja käytettyjä ohjelmistoja ovat muun muassa Aegisub, Subtitle Edit ja Subtitle Workshop.

Laatu ja etiikka: Tärkeintä on tarkka ja selkeä käännös sekä kulttuurinen sensitiivisyys. Tekijänoikeudet, lisenssit ja oikeudet alkuperäiseen materiaaliin on huomioitava. Automaattiset käännöstehtävät vaativat ihmisen jälkikäsittelyä mahdollisten virheiden korjaamiseksi.

Trendit ja käyttö: Konekäännösten rooli kasvaa, mutta laadunvarmistus, kulttuurinen sovitus ja manuaalinen tarkistus ovat edelleen keskeisiä. Alustakohtaiset käytännöt ja lisenssivaatimukset ohjaavat käännöstekstityksen toimintaa.