koronaaritautiin

Koronaaritauti on sydämen sepelvaltimoiden sairastuminen, jossa valtimot ahtautuvat ateroskleroottisten plakkien vuoksi. Vähentynyt verenvirtaus voi aiheuttaa sydänlihaksen hapenpuutetta ja johtaa rintakipuun (angina pectoris) sekä vakavimmassa tapauksessa sydäninfarktiin.

Patofysiologiassa plakki voi revetä ja kiinnittää verihiutaleita, mikä muodostaa hyytymän ja äkillisesti estää verenvirtauksen sydänlihakseen. Ahtauma kehittyy usein asteittain, ja oireet voivat ilmetä rasituksessa tai levossa.

Riski kasvaa iän myötä. Tärkeitä riskitekijöitä ovat tupakointi, kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes, ylipaino, vähäinen fyysinen aktiivisuus sekä epäterveellinen ruokavalio. Perinnöllisyydellä on myös merkitys.

Oireet riippuvat sairauden vakavuudesta. Usein esiintyy rasittumisen aiheuttamaa rintakipua tai puristavaa tunnetta, joka helpottaa levossa tai nitroglyseriinillä. Vakavassa tapauksessa voi esiintyä pahoinvointia, hengenahdistusta tai äkillistä rintakipua, joka viittaa sydäninfarktiin. Oireet voivat olla myös vähemmän ilmeisiä naisilla tai ikääntyneillä.

Diagnoosi perustuu oireisiin, EKG:hen sekä veressä esiintyviin sydämen biomerkkiaineisiin kuten troponiiniin. Lisäksi käytetään rasitus- ja kuvantamistutkimuksia sekä lopulta koronarografiaa.

Hoito sisältää elämäntapamuutokset, lääkityksen ja tarvittaessa uudelleen verenkierron palauttamisen. Lääkkeisiin voivat kuulua aspiriini tai muu antiplatelet-hoito, statiinit, beeta-salpaajat, ACE-estäjät tai ARB, sekä nitro. Revaskularisaatio voidaan tehdä pallolaajennuksella (PCI) tai ohitusleikkauksella (CABG).

Ennaltaehkäisy ja seuranta keskittyvät riskitekijöiden hallintaan: tupakoinnin lopettaminen, verenpaineen, kolesterolin ja verensokerin säätö sekä liikunta ja terveellinen ruokavalio. Näin ennuste on parempi kuin aiemmin, mutta koronaaritauti on krooninen sairaus.